Lohkare 4 28.11.2013
Lohkare Lohjan seurakunnan tervehdys koteihin Lojo församlings hälsning till hemmen 28.11.2013 n 4/2013 n Karjalohja n Lohja n Nummi n Pusula n Sammatti Apua yksinäisille s. 3 Mattilan ekoperhe viihtyy Pusulassa s. 5 Uusia kerholaisia mahtuu mukaan s. 10 Kymmeniä joulutapahtumia s. 14-15 Aira Samulin kulkee rohkeasti omaa tietään s. 6–7 Tieto auttaa luomaan rauhaa Takasivu Pääkirjoitus Hetki hiljaisuutta Sara Huhtinen Juhani Korte Lohjan seurakunnan kirkkoherra [email protected] Joulu on valon juhla, sen valon, joka sanoo itsestään: ”Minä olen maailman valo” Leena Anttila Jouluikonin kertomus L Pian kaikuvat joululaulut niin kirkoissa kuin erilaisissa kaupoissakin. Mikä on Sinun suosikkilaulusi? Enkeli taivaan, Joulukirkkoon vai joku muu? Uusin joululauluhitti on Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen. Laulussa on tarttuva sävel ja suomalaisen sisimpää peilaavaa alakuloista kaipuuta. Laulaja on yksin keskellä hiljaisuutta ja lumihuntuista maata. Sydän kaipaa ikuisuutta – ehkä lapsuuden joulua – mutta kieli on sanaton ilmaisukyvyn ollessa rajallinen. Maailmankaikkeuden tähtitaivaan alla aavistamme käsittämättömän salaisuuden, yksinäisyydessä hapuilemme kohti jotakin suurempaa ja parempaa. Olen kuullut arvostelua: laulaja tahtoo olla ”osa suurta kaikkeutta”. Kriitikko näki sen suurena mystiikkana ja liian yleisuskonnollisena sulautumisena ties mihin. Itsekin opillisista kysymyksistä nauttivana saatoin vain huokaista kanssaihmisten huolesta. Laulun sanat aivan huikealla tavalla kertovat pienen ihmisen rehellisen kaipaavasta pohdinnasta suuren Joulun Ihmeen äärellä. Se sopii varsin mainiosti laulettavaksi kirkkoon, kertoohan se ihmisen syvästä kaipuusta kohti parempaa, joka ei ole kenellekään vierasta. Sävelet päättyvät pyyntöön, että Jeesus lapsi syntyisi uudelleen. Annathan Sinäkin joulun pienokaisen syntyä sydämeesi. Tule johonkin kirkoistamme laulamaan kansamme, tulethan kansamme kuuleman ilosanomaa Joulun Ihmeestä. Sinä it-innostunut, tästä suoraan nettisivuille: Yhteisvastuukeräys sai ihmiset ja kunnat kantamaan paremmin vastuuta lähellä olevista ja yksinäisistä vanhuksista. Yksinäisten vanhusten hätä kosketti suomalaisia Leena Anttila Lohjan Veljespiiri syntyi alun perin ekumeeniselta pohjalta, mutta on vakiinnuttanut paikkansa myös osana seurakunnan säännöllistä diakoniatyötä. Jouluikonin on maalannut Vuokko Karttunen seurakunnan ikonimaalausryhmästä. Ikoni ei ole vain koriste, vaan on myös käyttöesine: Se on rukouksen välikappale. Pyhän Laurin kirkon maalaukset edustavat samantyyppistä ikonografiaa. Sieltä löytyy samoja pyhiä, joita myös ortodoksisessa kirkossa kunnioitetaan. V eljespiirin ajatuksena on auttaa silloin, kun elämä kolhii tai tie nousee pystyyn. Kun asunto tai työpaikka menee alta, perhe hajoaa tai kun alkoholi tai päihteet vievät, eivätkä omat voimat enää riitä elämän hallintaan. Kulttuuripersoona Jorma Kuosmanen tunnetaan Lohjalla monien hyväntekeväisyyshankkeiden ideanikkarina ja puuhamiehenä. Hän on ollut mukana Veljespiirin toiminnassa yli kymmenen vuotta huolehtien kokoontumisten järjestelyistä. – Veljespiiri on yksi kolmannen sektorin toimijoista, jonka tilaisuuksiin jokainen mies on taustastaan riippumatta tervetullut. Tilaisuuksissa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti siitä, mitä meille kuuluu. Eivätkä jutut todellakaan leviä kylille, Kuosmanen toteaa. Veljespiiri sai alkunsa runsaat kymmenen vuotta sitten yhteiskristillisin voimin. Kokoukset pidetään säännöllisesti keskiviikkoisin ympäri vuoden. – Syksyisin ja talvisin kokoonnumme seurakuntakeskuksen kupeessa olevassa huoltorakennuksessa. Kesäisin tapaamme Hormajärven rannalla sijaitsevassa Emilia- kodissa. Veljespiiri haluaa palvella. Siitä syntyi ajatus järjestää jouluruokailu vähävaraisille tai syrjäytymisvaarassa oleville kadunmiehille ja -naisille. Joulukuun 12. päivänä seurakuntakeskuksessa järjestettävä joulujuhla Lohkare – Vaikka Yhteisvastuun vanhuskampanja päättyi, yhteinen vastuumme vanhusten hyvinvoinnista ei pääty koskaan, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen muistuttaa ja kiittää lämpimästi kaikkia keräykseen osallistuneita. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräys parantaa suomalaista saattohoitoa ja turvaa ihmisoikeuksia Guatemalassa. Veljespiirin joulutapahtuma jo kahdeksannen kerran Joulujuhla vähävaraisille 2 Yhteisvastuun 2013 keräystulos oli 4 154 304,78 euroa. Lohjalla loppusumma tänä vuonna koko seurakunnan alueella on 20 592,62 euroa. Tuotto luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 31.10. Varoilla autetaan yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Seurakuntakeskus on tuttu paikka Jorma Kuosmaselle ja Veljespiirille. Erkki Kuusanmäki Sydämeeni joulun teen ohjan Pyhän Laurin kirkossa on loppiaiseen saakka esillä Andrei Rupljovin aikakaudelta peräisin oleva Jeesuksen syntymä -jouluikoni. Ikoni sopii kaikkialle, missä vain oivalletaan se sanoma, josta se kertoo, toteaa Isä Kalevi Kasala ortodoksisesta kirkosta. – Ikonin keskeisin hahmo on juuri lapsen saanut Maria. Seimi, jossa Jeesus-lapsi lepää, on eläinten ruokakaukalo. Joulutähti seimen päällä kuvaa sanomaa: ”Kristus on meidän aurinkomme, lapsi on meidän valomme, Kasala kommentoi. Jouluikonin alakulmassa istuu Pyhä Joosef, jota kiusaajademoni yrittää houkutella hylkäämään juuri synnyttäneen Marian ja lapsen. Tästä kiusauksen hetkestä kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa. Jeesuksen syntymäpaikaksi kuvataan maanalainen luola, joka on mielenkiintoinen yhtymäkohta Kristuksen hautaluolan välillä. Samoin jouluikonin kapaloliinojen ja Kristuksen hautauksessa käytettyjen käärinliinojen välillä on yhteys: Joulu on, jotta pääsiäinen voisi olla. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo” (Joh. 8:12).” on avoin kaikille. Se järjestetään jo kahdeksannen kerran. Veljespiirissä tunnetaan monia avuntarvitsijoita. Heitä myös haetaan ja kuljetetaan tähän yhteiseen tapahtumaan. Puskaradion kautta tieto jouluruokailusta leviää. Osallistujia on vuosittain ollut hieman yli sata. Kaikki avuntarvitsijat halutaan mukaan. Tilaisuudessa on ruokailun ohella perinteistä ohjelmaa. Jouluevankeliumin lisäksi lauletaan ja rukoillaan yhdessä. Joulujuhlan lisäksi Veljespiirin jäsenet toimittavat avuntarvitsijoille myös kotiin perinteisen joulukassin ruokineen ja herkkuineen. Vähävaraisten jouluruokailun ohjelmineen ja kuljetuksineen järjestävät Veljespiirin vapaaehtoiset. Ruoan valmistamiseen ja palveluun seurakuntakeskuksessa osallistuu noin kymmenen vapaaehtoisen naisen joukko. Monelle heistä joulun aika alkaa juuri tästä tapahtumasta. Varat hyväntekeväisyyskonsertilla Jorma Kuosmanen on järjestänyt hyväntekeväisyyskonsertteja Lohjalla jo vuosikymmenien ajan. Alusta asti vähävaraisten jouluruokailun varat on hankittu Kuosmasen järjestämillä konserteilla. Konsertit pidetään Pyhän Laurin kirkossa ja kolehti ohjataan vähävaraisten jouluruokailun tukemiseen. – Olemme pyrkineet järjestämään konsertit hyvissä ajoin ennen joulua, ennen kuin ihmiset jo ovat Asunnoton ehdonalaisvanki Jean Valjean saapuu piispa Myrielin luokse. Tästä alkaa elokuva Les Miserables. Köyhien piispa Jorma Kuosmanen on lohjalainen kulttuuripersoona ja hyväntekijä. väsyneitä joulukonsertteihin. Painotamme, ettei kyseessä ole mikä tahansa konsertti, vaan haluamme tuoda esiin sen todellisen merkityksen avun tuojana. Tänä vuonna konsertti järjestettiin maanantaina 25.11. Konsertissa kuultiin niin Helsingin Saalem-seurakunnan seniorikuoroa kuin lastenkin laulantaa. Mukana oli useampia solisteja, muun muassa saameksi laulava lohjalainen Aatu Sorvari. Kolmen nuoren ryhmä esitti Jouluyö, juhlayön alkuperäisen esitystavan mukaisesti kitaralla säestäen. – Tarinan mukaanhan kantaesityksessä kirkot urut olivat harmillisesti rikki ja esityksessä tyydyttiin kitarasäestykseen, Kuosmanen totesi. Timo Hartikainen teksti ja kuvat Ranskassa 1700-luvulla vaikuttanut piispa Myriel tunnetaan Victor Hugon kirjasta ja samannimisestä musikaalista ja elokuvasta Les Miserables, Kurjat. Saavuttuaan hiippakuntaansa Myriel luopui ensi töikseen hulppeasta palatsistaan ja sijoitti sinne sairaalan, joka oli aikaisemmin ahtaissa ja vaarallisissa tiloissa. Myriel asettui itse vanhaan sairaalarakennukseen. Piispa eli vaatimatonta elämää, puolusti köyhiä ja lahjoitti heille suurimman osan palkasta. Eräänä iltana Myriel tarjosi majapaikan ehdonalaisvangille, joka ei ollut saanut yösijaa kaupungista. Hän ei ollut päässyt yöksi kaupungin vankilaan, ei edes koiratarhaan. Ennen nukkumaan menoa piispa tarjosi vangille aterian. Mutta yön aikana vanki Jean Valjean kiitti isäntäänsä vieraanvaraisuudesta varastamalla piispan pöytähopeat. Hän on Kurjat-kirjan ja -musikaalin päähenkilö. Aamulla poliisi pysäytti Valjeanin ja löydettyään hopeat vei hänet takaisin piispan luokse. Piispa kertoi poliisille antaneensa hopeat Valjeanille ja torui vierastaan siitä, että tämä oli unohtanut ottaa mukaansa myös hopeiset pöytäkynttilät. Poliisien lähdettyä Myriel antoi kynttilänjalat Valjeanille ja totesi tämän tehneen lupauksen rehellisen elämän aloittamisesta. Piispan käsittämätön armollisuus mursi Valjeanin ja muutti hänen elämänsä suunnan. Mikä sai piispan osoittamaan rakkautta miehelle, joka oli vastannut varkaudella hänen vieraanvaraisuuteensa? Ehkä kyseessä oli tämä kohta evankeliumissa: Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia ( Matt. 5:43). Piispa ei voinut tietää, että vanki tekisi parannuksen. Niin kuitenkin tapahtui. Vihamiehen rakastaminen, täydellisen ansaitsematon armo voi tehdä ihmeitä. Kirsi Hiilamo [email protected] Kirjoittaja on vs. perheneuvojana Nurmijärven seurakunnassa ja toimivapaalla oleva sairaalapappi Helsingin diakonissalaitoksella. Lohkare 3 Timo Laurila D iakoni Emilia Alander aloitti uransa Karjalohjan seurakunnassa. Kun seurakunnat liittyivät Lohjaan, työalue laajeni Sammattiin. Samalla päättyi sijaisten aika Sammatissa. Emilia Alander jakaa työaikansa Sammatin ja Karjalohjan kesken, kaksi päivää molemmissa. Maanantaisin Kasperin ja Ellin äiti on perhevapaalla. Diakonin työ on kuuntelua ja keskustelua, hengellistä ja henkistä tukea. Tarvittaessa on mahdollista antaa myös konkreettisempaa apua. Kaikki muutkin kuin seurakuntalaiset voivat tulla juttusille. Diakoni auttaa elämän karikoissa ja kapeikoissa. Jos haluaa jakaa omaa elämäänsä ja sanoittaa sitä, tervetuloa. Pyrin olemaan mukana niin iloissa kuin suruissakin. Sammattilaiset ovat perinteisesti mieltäneet diakonin vanhustyön tekijäksi, asuuhan alueella paljon seniori-ikäisiä. Varttunut väki onkin tärkeä ryhmä. Moottoritie on tuonut Sammattiin uusia asukkaita, etenkin nuoria perheitä. Emilia Alander haluaa kohdata alueensa ihmiset sananmukaisesti vauvasta vaariin. Diakonin työhön kuuluvat oleellisena osana myös kotikäynnit. Alander tapaa mielellään seurakuntalaisia kotona, omissa ympyröissä. Tällaisessa tapaamisessa ihminen on läsnä omana itsenään, ilman roolia. Koti saa olla sellainen kuin se on, vierailua ei tarvitse jännittää. Jos on hätä, siitä on parempi puhua kuin hautoa pahaa oloa. Minun käsiini saa hajota, kyllä minä sen kannan! S Mattilan perheen elämäntavassa Pusulassa yhdistyvät ekologisuus ja kristinusko. Nelihenkisen perheen nuorin kastettiin viime sunnuntaina. M Diakoni Emilia Alander palvelee Karjalohjan lisäksi Sammatin alueen asukkaita. Emilia Alander kertoo, että yhteistyö koulujen ja päiväkodin kanssa on alkanut hyvin, toimintaa neuvolan suuntaan viritellään. Sammatin alueseurakunta on työyhteisönä läheinen ja kannustava. Lohjan seurakunnan kautta työhön on tullut uusi tukiryhmä, diakonia-tiimi. Ammattilaisten verkostossa keskustellaan, kehitetään työmuotoja ja tekemistä. Näin saat yhteyden Emilia Alanderiin: Soita 050-374 2956. Ellet saa vastausta, jätä soittopyyntö. Lähetä sähköpostia [email protected] Iltatapaamiset ovat mahdollisia, mutta niistä on hyvä sopia erikseen. Liisa Laurila Iltakirkko Sammatissa myös adventtina ammatissa jumalanpalvelus on siirretty iltakuudeksi kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Näin myös adventtikirkko on illalla. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Sammatin kirkossa järjestetään jumalanpalvelus kello 18.00. Jumalanpalveluksen kulku on tuttu, ainoastaan ajankohta on uusi. Muina pyhinä Sammatissa kokoonnutaan sanan ääreen kello 12.00. Sunnuntaina 1.12. järjestettävä ensimmäisen adventtisunnuntain messu alkaa iltakuudelta. Hautausmaalla palavat kynttilät virittävät joulunalusajan tunnelmaan. Sammatissa kirkko on keskel- Jumalan luomistyötä jatkamassa Kuvat: Matti Pirhonen ”Minun käsiini saa hajota” lä kylää. – Haluamme, että kirkossa loistavat valot myös illalla, että kirkko on avoinna seurakuntalaisille. – Sammatin iltakirkko on ainutlaatuinen tapahtuma Lohjan seurakunnan alueella, kertoo Sammatin oma pappi, Heikki Marjanen. Joulukauden kaunein jumalanpalvelus, vanhan ajan kynttiläkirkko, järjestetään Sammatissa tänä vuonna 25.12. kello 8.00. Silloin – ja vain silloin – kirkon kattokruunuissa palavat aidot kynttilät. Tervetuloa! Liisa Laurila Talkoissa tavattiin tuttuja ja nautittiin syksystä. Iloinen perinne Lokakuun puolivälissä on Sammatin hautausmaalle perinteisesti kokoonnuttu haravatöihin. Tänä vuonna syystalkoot pidettiin 16.10. Kun lumet ovat sulaneet, on keväällä seuraava kerta. S eurakuntamestari Unto Voutilainen ja puutarhuri Tuula Saarentaus olivat jo aamutuimaan järjestäneet haravat valmiiksi. Ensimmäiset talkoolaiset saapuivat ennen yhdeksää. Joukko jakautui eri puolille kirkkomaata, jokainen löysi tekemistä. Talkooapu on tervetullutta. – Isommilla kentillä pärjää lehtipuhaltimellakin, mutta vanhalla puolella harava on paras työväline. Kun lehdet ovat kasoissa, otan puutarhatraktorin ja kuljetan ne siirtolavalle, suunnittelee Voutilainen. Kokeneilla talkoolaisilla, niin kuin Kääriäisen Sepolla, on oma harava matkassa. – Olen joka vuosi ollut mukana, usein olen ottanut urakakseni alueen, joka on hautausmaan aidan lähellä. Harvoin on tullut peruutuksia, viime syksy oli poikkeus. Silloin satoi rankasti ja maa oli aivan märkä, lehdet takertuivat kiinni. Suvisillan isäntä, Matti Pietilä, viimeistelee yhdessä Kääriäisen kanssa tapulin ympäristöä. – Hiukan kirpeämpi pakkanen saisi olla, lehti irtoaisi vielä paremmin. Mutta hyvä talkooaika tämä on, ensilumi voi pian tulla, lehden läpikin. Kunnon talvi ei vielä tule, arvioi kokenut luonnon tarkkailija. Vielä ei saada niin paljon lunta, että jäniksen jälki näkyisi. Vuokko Arjulle ja hänen perheelleen Sammatin kirkkomaa on tärkeä paikka. Seurakuntamestari Unto Voutilainen organisoi talkoot. Lohkare Pirkko Heikkilä on saanut valmiiksi appivanhempiensa haudan ympäristön, kivien välinen hiekka on puhdas ja haravalla raidoitettu. – Tämä Sammatin pieni kirkko on omalla vaatimattomalla tavallaan todella kaunis. Anoppini, Heikkilän mamma, oli hieno ihminen. Me teimme yhdessä monta ryijyä, yksi niistä on seurakuntatalon seinällä. Heikkilän pappa avusti meitä ja leikkasi valmiiksi nukkalankoja. Lohjalainen Vuokko Arju on ollut mukana vuodesta 1999 alkaen. – Täällä Sammatin hautausmaalla on poikani viimeinen leposija. Me tulemme mieheni kanssa joka vuosi mukaan haravoimaan. Meillä on kesäpaikka Sammatissa, lastenlasten kanssa käydään hautausmaalla. Hyvä perinne jatkuu Leena Anttila 4 Muistojen kirkkomaa Aune ja Olli Alander, Helmi Virolainen, Pentti Hänninen, KaijaLiisa Kallio, Leila Mattila, Hannele Rosendahl, Sinikka Saarinen ja monet muut työskentelevät hymyssä suin. Sisko Hiekkavuo tiivistää tunnelman: – Tämä on ulkoilua, yhdessäoloa ja hyötyliikuntaa. Tällaista talkoohenkeä on harvassa. Hautausmaa on sammattilaisten yhteinen puisto, siitä pidetään huolta. Kun talkoista ilmoitetaan lehdessä, merkitsen sen heti kalenteriin! Annikki Brown on ollut haravoimassa jo pikkutyttönä. Hänen isänsä Eero Jämsä oli Sammatin seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra (1952 – 1967). – Kaikki tehtiin yhdessä ja pappilan väki oli mukana. Suntiona oli siihen aikaan Niilo Landen. On mukava olla täällä taas, toteaa onnellinen paluumuuttaja. – Haravointitalkoot ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Perinteeseen kuuluu ruoka- ja kahvitarjoilu talkoolaisille. Tänä vuonna vieraskirjaan kertyi 26 nimeä. Liisa Laurila elkein kolmivuotias Tuuli tutkii mietteliäänä joulukoristeita. Äiti Iiris Mattila kertoo, että joulukoristeet laitetaan paikoilleen pikku hiljaa. Adventtiaika ja joulu ovat Mattiloille rauhoittumisen eikä kiireen aikaa. Adventtikirkkoon on tarkoitus mennä, mutta sen pidemmälle ei ole suunniteltu. – Varmaan askartelemme ja lähettelemme joulukortteja ja opettelemme joululauluja, Iiris Mattila sanoo. Mattiloille joulu on ensisijaisesti Jeesuksen syntymäpäivä, vuoden toiseksi suurin juhla pääsiäisen jälkeen. – Joulu on hyvä etappi, jolloin voi kuulostella, mimmoisissa väleissä on Jeesuksen kanssa, siis eräänlainen välitsekkaus, samaan tapaan kuin pääsiäinen, Tuomas Mattila sanoo. Hän kertoo harkitsevansa paastoamista ennen joulua. Adventtiaika on kirkkovuoden pieni paasto. – Paras joulu on sellainen, jona ei tehdä juuri mitään, ja jolloin kävelylle lähteminenkin on iso ohjelmanumero, Tuomas Mattila miettii. Mattilan perhe aurinkokeräimen vieressä. Tuomaksen sylissä Tuuli 2 v, Iiriksen kantoliinassa Meri, 1 kk. Aurinkokeräin kerää lämpöä talon lämmittämiseen. Taustalla olevassa viljakuivurissa musta levy on toisenlainen aurinkokeräin: vilja kuivataan aurinkoenergialla. Ekoperhe elää luonnonmukaisesti Perhe asuu Tuomas Mattilan synnyinkodissa Töllin kylässä. Talon on rakentanut Tuomaksen isoisoisä. Mattilat, alun perin Mattssonit, ovat asuneet kylällä yli 200 vuotta. Iiris Mattila on ollut kotiäitinä viimeiset kolme vuotta Tuulin kanssa. Nyt kantoliinassa kulkee vähän alle kuukauden ikäinen Meri, jonka ristiäisiä vietettiin Pusulan seurakuntatalolla viime sunnuntaina. Iiris on maatalous- ja metsätieteiden maisteri, joka tekee kotitöiden lisäksi tilan töitä ja harjoittaa kalevalaista jäsenkorjausta. Tuomas Mattilassa yhdistyvät perheenisä, akateeminen tutkija ja käytännöllinen maamies. Hän on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija, tuore tekniikan tohtori, kemisti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja luomuviljelijä. Hän viihtyy yhtä hyvin kirjojen parissa, traktorin kopissa kuin rakentelemassa ekokeksintöjen sovelluksiakin. Tarkoituksena on alkaa kehittää ekorakentamista veljen ja veljenpojan kanssa. Tilalla viljellään luomuruista ja luomuvihanneksia. Luonto yritetään ottaa huomioon pienissäkin yksityiskohdissa: viljakuivuri toimii aurinkoenergialla, talo lämpiää auringon sekä puun energialla ja perheen auto kulkee biokaasulla. Tänä vuonna istutettu omenatarha pengerrettiin niin, että vesi ei valu pois vaan imeytyy ja varastoituu maahan. Joka toinen omenapuu on pensasmainen, minkä ansiosta satoa saadaan jo parin vuoden päästä. Vähän yli kolmekymppiset Iiris ja Tuomas Mattila ovat olleet ekoihmisiä jo kauan. – Tajusimme jo teini-ikäisinä, että maailma on menossa todella huonoon suuntaan. Kun päädyim- Tuuli Mattila tutkii joulukoristeita vanhempiensa Iiriksen ja Tuomaksen kanssa. Pikkusisko Meri on äidin sylissä. me Pusulaan, niin totta kai luomuilemme ja ekoilemme. Elämässä pitää tehdä jotakin hyödyllistä, Iiris Mattila sanoo. Jumalan puutarhurina Jotkut pitävät kristinuskoa syynä ekologisille ongelmille siksi, että kristinusko asettaa ihmisen luonnon yläpuolelle. Tuomas Mattilan mielestä asia on juuri päinvastoin. – Kristillinen ajatus on, että luomakunta ei pärjää yksikseen. Se on luotu niin, että ihmisen kuuluu häärätä tasapainottamassa asioita. Ensin luotiin kaikki muu ja lopuksi ihminen säätämään kaikkea. Mutta sitten ihminen haukkasi hedelmää väärästä puusta ja sotki koko homman, Tuomas Mattila sanoo. Hän jatkaa, että ihminen on asetettu siinä mielessä luonnon yläpuolelle, että olemme kyvykkäämpiä otuksia kuin monet muut. Meidät on myös tarkoitettu yhteyteen Jumalan kanssa. – Yhteyden katkeamisen vuoksi ihminen on pahimmillaan kyvykäs hullu, joka aiheuttaa paljon vahinkoa ympäristölle. Kristillisen ympä- ristönsuojelun tavoite on, että ihminen yrittää saada itsensä ruotuun Jumalan kanssa ja yrittää elää niin, että luomakunta voi toimia niin kuin on alun perin tarkoitus, Tuomas sanoo. Hän toteaa, että ei ole olemassa yhtään lajia, joka pärjäisi yksinään. – Darwinin aikana ajateltiin, että ne lajit selviävät, jotka ovat muita kovempia kilpailemaan. Sehän ei pidä luonnontieteellisesti lainkaan paikkaansa. Laji selviää, jos ympäröivä ekosysteemi toimii paremmin sen kanssa kuin ilman sitä, Tuomas Mattila sanoo. Tämä pätee myös lajiin nimeltä Homo sapiens. – Kristillisyys ja ekoilu yhdistyvät toisiinsa loistavasti. Me emme saa tuhota sitä, mikä on Jumalan hienoa luomistyötä, Iiris sanoo. Käsi aurassa, sydän taivaassa Mattilat osallistuvat Pusulan alueseurakunnan toimintaan niin paljon kuin elämäntilanne sallii. Heillä on piharakennuksessa oma kappeli, joka on samalla verstas ja traktoritalli. Perheen kesäkeittiö on aurinkokeräimen takana, koska siellä on kesällä viileämpää kuin muualla. Kesäkeittiön ydin on rakettiuuni, joka kuluttaa erittäin vähän puuta, mutta lämmittää tehokkaasti. Tuomas Mattila on rakentanut uunin savesta, hiekasta ja salaojaputkesta. – Aamuisin on pakko käydä kappelissa, että voi hakea työkalut, Tuomas selittää erikoista ratkaisua. Mattilat rukoilevat ennen työhön lähtöä, työtä tehdessään ja muulloinkin. Juuri sellaista elämäntapaa tarkoittaa luterilaisuuden tunnuslause rukoile ja tee työtä. Tilalta kuuluu usein ylistyslauluja, joita lauletaan työn ohessa. Ylistys on yksi rukouksen alalaji. Laulamassa ja ahertamassa on ollut niin suomalaisia kuin brittiläisiä ja irlantilaisiakin vieraita. – Kristittynä eläminen on lähimmäisen rakastamista, Jumalan rakastamista yli kaiken ja Jumalan kanssa yhteydessä elämistä ihan joka päivä, Iiris Mattila sanoo. Teksti ja kuvat Matti Pirhonen Lohkare 5 Hyrsylän mutkan elämän ehtoopäiviin suunnitellussa hoivatalossa on vastavirta-allas. Se kuvastaa hyvin Aira Samulinia. E räänä alkukesän päivänä Aira Samulin avasi sattumalta kotiin tultuaan television. Ylen Puoli Seitsemän -ohjelmassa kerrottiin, että haminalaiset riitelevät taitelija Miina Äkkijyrkän Woima-sonnista. Osa kaupunkilaista halusi päästä kymmenen metriä korkeasta ja 16 metriä pitkästä teoksesta eroon. Mutta mihin sonni sitten sijoitettaisiin? Siltä seisomalta Samulin tarttui puhelimeen, soitti lähetykseen ja tarjoutui ottamaan Woima-sonnin Hyrsylän Mutkaan. Vasta myöhemmin hänelle selvisi, että sonnin kuljettaminen Haminasta Lohjalle maksaa maltaita. Mutta päätetty, mikä päätetty. Valtavan puuteoksen kuljettaminen tukki tiet. Erikoiskuljetuksen alta oli irrotettava sähköjohtoja ja liikennemerkkejä. Sonnin nostamiseen tarvittiin nosturi. Mutta syyskuun puolivälissä sonni oli perillä Hyrsylän Mutkassa. Enää ei tarvitse muuta kuin maksaa loppulasku. Sonnin siirrosta on tehty dokumentti Kahden naisen sonni, joka nähdään televisiossa Tapaninpäivänä. Kodin tarjoaminen laivan kokoiselle puusonnille kuvastaa hyvin tanssija, yrittäjä Aira Samulinia. Hän on tehnyt elämässään spontaanisti useita tärkeitä päätöksiä. Yksi niistä oli hirsihuvilan rakennuttaminen Hyrsylän kylään Nummelle 30 vuotta sitten. Hulluksiko se on tullut? Aira Samulin vietti lapsuutensa rajan takaisessa Karjalassa, Hyrsylän mutkassa, joka oli kuin niemi silloisen Neuvostoliiton puolella. Se oli valmis motti vihollisten saarrettavaksi. Hyrsylän mutkassa asui noin 1500 ihmistä. Heillä oli oma 200 vuotta säilynyt kulttuurinsa ja he puhuivat Karjalan kieltä. Hyrsylän 6 Lohkare Aira Samulin sanoo, että hänelle on annettu raskaita taakkoja, jotta hän niistä kertomalla voisi auttaa muita. mutkan asukkaat olivat ortodokseja ja lauloivat itkuvirsiä. Samulinin lapsuuden perhe vietti kuitenkin paljon aikaa Viipurissa ja tarkoitus oli asettua sinne, kun Aira aloittaa oppikoulun. Jatkosota muutti suunnitelmat. Perhe lähti evakkoon ja asettui isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. – Hyrsylän mutka vallattiin ennen kuin sota edes kunnolla ehti alkaa. Sinne jäi yli tuhat ihmistä, etenkin lapsia, naisia ja vanhuksia. Kun Samulin kuuli, että läntisellä Uudellamaalla on Hyrsylän kylä, hän päätti rakentaa sinne muistomerkin rajan taakse Karjalaan Hyrsylän mutkaan jääneiden siviilisotavankien kunniaksi. Samulin otti valtavan pankkilainan ja rakennutti Hyrsylään karjalaisen hirsilinnan. – Minulla ei ollut yhtään rahaa. Olin lähes 60-vuotias yksinyrittäjä. Mutta pankista sai 1980-luvulla rahaa, Samulin muistelee ja nauraa hersyvästi. Talon hirret ovat peräisin Nurmeksesta ja taloa oli rakentamassa 12 miestä. – Ihmiset ihmettelivät, olenko tullut suuruudenhulluksi, kun moista kesämökkiä itselleni rakennutan ja kyselivät, mitä sitten, kun minusta aika jättää. No, eipä ole vielä jättänyt! Terapeuttinen lelumuseo Hyrsylän Mutkassa alkoi käydä ih- misiä, joita hirsilinna ja sen kuuluisa emäntä kiinnostivat. Pankistakin käytiin katsomassa, mihin sitä rahaa oikein virtaa. Samulin avasi talonsa vieraille aluksi kokeilumielessä ja ajatteli, että ryhtyy pitämään vaikka kahvilaa. – Siitä se lähti melkein itsestään. Eikä tässä ole päätä ei häntää, Samulin nauraa. Nyt Hyrsylän Mutkassa käy 5 000 vierasta vuodessa. Kotimuseo on sisustettu Aira Samulinin huutokaupoista, antiikkiliikkeistä ja kirpputoreilta tekemillä löydöillä. Samulin ei huoli mitään 50 vuotta nuorempaa museoonsa. Lelumuseossa vieraileminen on terapeuttinen kokemus. Samulin arvelee, että lelumuseo saattaa jopa pitää taloa pystyssä. Niin suosittu se on. Aira Samulin toinen aviomies, taiteilija Ekku Peltomäki on istuttanut tilalle toista sataa puuta. Joukossa on Aira Samulin ystävien nimikkopuita. Samulin ja Peltomäki olivat naimissa kolmisenkymmentä vuotta ja ovat yhä hyviä ystäviä. Peltomäki asuu talossaan Hyrsylän Mutkan naapurissa ja huolehtii suuresta puutarhasta. Tuvassa häärii Hyrsylän mutkan nuori emäntä, Kiti Samulin. Hän on Aira Samulinin pojan, Jarin, tytär. Hyrsylän mutkan omistaa nykyisin Aira Samulinin säätiö. Se on avoinna ryhmille tilauksesta. Tanssi voitelee aivoja lunäytelmässä. Hän oli näytelmässä ovella vastassa, kun Maria ja Joosef tulivat kysymään huonetta. Vuorosanoja ei ollut monta, vain ne tutut, ”menkää pois, meillä on täyttä”. Matti kävelee kouluun kipakassa aamupakkasessa lumen narskuessa kenkien alla. Vatsassa tuntuu pienoinen jännitys. Miten kaikki menee? Tulee joulunäytelmän aika ja hetki, jolloin Joosef ja Maria saapuvat talon ovelle ja koputtavat. Matti avaa ja itkuisella äänellä sopertaa: ”Menkää pois, meillä ei ole tilaa.” Joosef ja Maria kääntyvät. Pian kuuluu Matin suusta vuorosanat, jotka eivät ole käsikirjoituksessa. ”Tulkaa takaisin.” Kaiku kiirii salissa ja sali remahtaa nauruun. Jouluevankeliumi on saanut uuden käänteen. Ydinviesti Aira Samulinin isän Viktor Suvion patsas on kunnianosoitus kaatuneille ja sotaorvoille. Aira Samulin täytti tänä vuonna 86 vuotta. Hän on kiertänyt yhdessä Suomen Mielenterveysseuran entisen toiminnanjohtaja Pirkko Lahden kanssa yli sadassa palvelutalossa esiintymässä ja tanssittamassa asukkaita. Tanssi on tutkitusti loistavaa aivolääkettä. – Ikääntymiseen on viisasta varautua ajoissa vielä, kun voi itse päättää asioistaan. Esimerkiksi kun hankkii asuntoa, kannattaa kiinnittää huomiota portaisiin, kynnyksiin ja saniteettitiloihin. Jokaisen pitäisi pyrkiä ottamaan oma vanhuuteensa haltuun. Marraskuisena tiistaina Hyrsylän Mutkassa vieraili joukko tamperelaisen Perhetukikeskus Päiväperhon työntekijöitä. He kuuntelivat mietteliäinä Samulinin ajatuksia siitä, että elämä pitää elää mahdollisimman täydesti loppuun asti. Vanhempien ei tarvitse jättää rahojaan perinnöksi lapsille, vaan heillä on oikeus matkustella ja hemmotella itseään sekä varautua vanhuuteen. Hyrsylän Mutkaan on rakennuttu esteetön hoivatalo, jota Samulin kutsuu nauraen Rytmikkäiden vanhainkodiksi. Kauniista ja viihtyisästä talosta löytyy muun muassa pieni vastavirtauima-allas sekä tietysti peiliseinät tanssijoita varten. Samulin innostui niin muodista kuin tanssistakin jo nuorena. Hän perusti 1960-luvulla muotitanssikoulun Rytmikkäät mannekiinit. Avoimuus lieventää kärsimystä Aira Samulin jakaa iloa ja hyvää mieltä, vaikkei hänen elämänsä ole ollut ruusuilla tanssimista. Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon. Mies oli väkivaltainen ja sairasti skitsofreniaa. Pirjo-tyttären skitsofrenia puhkesi murrosiässä. Se oli äidille kova paikka. Aira Samulin puhui avoimesti tyttärensä sairaudesta, vaikka se ei ollut tuohon aikaan 1960-luvulla tapana. Hän huomasi, että asian salailu oli omaisille hirveän raskasta ja vaikeaa. – Puhuminen lieventää kärsimystä. Aira Samulin elämästä voi lukea kahdesta kirjasta. Soturi ja sunnuntailapsi kertoo lapsuudesta Hyrsylän mutkan rajakylissä ja Auringonpimennys kertoo Samulinin nuoruudesta ja työstä tanssin ja muodin parissa. Se kertoo myös avioliittohelvetistä. Siitä vapauduttuaan Samulin on kulkenut rohkeasti omaa tietään. Ylämummo, kiertävä puhuja Aira Samulin kiertää puhumassa ja esiintymässä ympäri Suomea. Kalenteri on täynnä päivästä toiseen. Hän tekee arvokasta työtä paitsi vanhusten myös mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa hyväksi. Samulinilta on turha kysyä, miten hän jaksaa viihdyttää ihmisiä. Hän ei ymmärrä koko kysymystä. – Kun omat lapset ovat mieleltään sairaita, se on niin rankkaa, etteivät palvelutaloissa käyminen, esiintyminen ja puhekeikat ole mitään siihen verrattuna. Vain saman kokenut voi tietää, minkälaista on elämä sellaisen läheisen kanssa, joka on joko maanisessa tai depressiivisessä tilassa. – Maanisessa vaiheessa hän käyttää rahaa surutta ja depressiivisessä vaiheessa katuu ja pyytää anteeksi. Sairas lapsi sairastuttaa koko perheen. Joulua Aira Samulin viettää Ekun ja hyvän ystävänsä tanssija Jorma Uotisen kanssa Hyrsylän mutkassa. Uotinen saa kunnian toimia joulupukkina. Samulinilla on jo lapsenlapsenlapsia. He kutsuvat häntä ylämummoksi. Tapaninpäivänä neljä sukupolvea kokoontuu ylämummon luokse Hyrsylän Mutkaan, jossa on joskus pidetty joulukirkkokin. – Minulla oli vahva lapsenusko ja olen halunnut säilyttää sen koko elämäni ajan. Koen, että enkelit ovat suojelleet minua, sanoo Aira Samulin. Tiina Komi Matin joulumieli N uori pari seisoo hotellin vastaanotossa ja saa ikäväkseen kuulla: valitettavasti teidän nimeänne ei löydy varauslistalta, ja ikävä kyllä hotellimme on täynnä viimeistä huonetta myöten, koska meillä on valtakunnallinen verotapahtuma. Ihmisiä tulee kaikkialta, valtakunnan eri osista. Tekin siis olette tulleet samaan tapahtumaan? Näinkö nykypäivänä kokisivat Joosef ja Maria matkan päätepisteessä, kun paikat ovat täynnä, eikä missään ei ole tilaa. Mistä paikka, jos tämä tapahtuisi tänään? Kuka majoittaisi heidät, odottavan äidin ja matkasta väsyneen sulhasen? Siihen tarvittaisiin sitä kansakoulun toisluokkalaista Mattia, joka oli saanut tärkeän roolin koulun jou- Matin hyvää tarkoittava sydän ei voinut käännyttää ketään pois. Hän sai omalla tavallaan miettimään, kenen juhla joulu varsinaisesti on? Ketä ei voi käännyttää oman sydämen ovelta pois? Tänäkin jouluna Vapahtajamme tulee keskellemme tuoden Jumalan suurimman lahjan, itsensä ja sen elämän, joka kätkee meidät turvallisesti sisäänsä, rakkauteen ja armoon, lahjoista suurimpaan. Joulu on paitsi mielikuvamatka lapsuuden omiin joulun kokemuksiin, tuoksuihin ja makuihin, ennen kaikkea syntymäjuhla, Jumalan ihmiseksi tulon juhla. Se oli matka, jonka Jumala teki, jotta hän tulisi tuntemaan meidät, luotunsa ja kuvansa. Se oli matka, jonka tietyssä päätepisteessä Hän antoi meille kertakaikkisesti anteeksi. Juuri ennen joulua valo alkaa lisääntyä. Se on samalla Jumalan valoa, joka viitoittaa matkalle kohti Betlehemin seimeä, jossa jokainen meistä kohdataan persoonana ja henkilökohtaisesti tarpeemme tuntien. Se on matkaa joulun rauhaan ja siihen iloon, että Kristus on syntynyt. Perillä saamme yhtyä enkelien iloon: ”Teille on syntynyt Vapahtaja.” Levollista adventtiaikaa ja Jumalan ihmiseksi tulon odotusta! Olli Pakalén Pusulan aluekappalainen Matti Pirhonen Rohkeasti omaa tietä Kuvat: Matti Pirhonen Hyrsylän mutkan lelumuseossa on 500 nukkea ja saman verran nalleja sekä muita vanhoja leluja. Maalaus Sammatin seurakuntatalossa, jonka on maalannut sammattilainen taiteilija Adolf Lietzén (1873–1953). Lohkare 7 Kuvat: Matti Pirhonen Jaakko Kivistö / Lohjan kaupunki Kuvat: Matti Pirhonen Joulu alkaa menneen ajan markkinoilta L ämminhenkiset Menneen ajat joulumarkkinat järjestetään jo yhdeksännentoista kerran. Luvassa on vanhan ajan joulutunnelmaa, monipuolista ohjelmaa ja paljon hyvää mieltä. Paikalla on perinteisiä markkinakauppiaita ja käsityöläisiä pajoineen. Myyntikojuja on yli 200, joissa kaupataan käsitöitä, lahjatavaroita, tekstiilejä, koristeita sekä suolaista ja makeaa. Kaupunki vastaa tapahtumasta ja asettaa kojuille ja tuotteille tiukat ehdot. – Kaikkien tuotteiden tulee olla itse valmistettuja. Kojut pitää koristella menneen ajan henkeen sopiviksi. Toritelttoja ei hyväksytä. Räikeitä värejä ja muovia ei saa näkyä, sanoo järjestelyistä vastaava Lohjan kulttuurisihteeri Jaakko Kivistö. Osa-aikaeläkkeellä olevalle Kivistölle loppusyksy on suurtapahtuman vuoksi kiireistä aikaa. – Markkinoiden positiivinen tunnelma korvaa kaiken vaivannäön, hän kuittaa. Tapahtuma on laajentunut kirkonkentältä kirjaston eteen ja museon tienvartta pitkin aina museolle asti. Tänä vuonna museon navettapihan kärrykatokseen on avattu myyjille vuokrakojuja edullisempia myyntipöytiä. Piia Hietamies haluaa jakaa itse tekemillään tontuilla ja koruilla hyvää mieltä. Hyvä kiertämään Piia Hietamies haluaa jakaa hyvää mieltä. Siksi hän tekee koruja ja lahjatuotteita sekä rukoilee ihmisten puolesta, kuuntelee heitä ja lähettää enkeleitä asiakkaidensa matkaan. K arjalohjalla, Päiväkummun kylpylän kupeessa sijaitsee vanha kaksikerroksinen vilja-aitta. Punaisen rakennuksen ovi on kutsuvasti raollaan. Kun vieras astuu sisään lahjapuoti Piiamarillaan, hän saattaa päästä Piia Hietamiehen lämpimään halaukseen. Hietamies haluaa jakaa hyvää mieltä niin tuotteillaan kuin koko olemuksellaankin. Hän pysähtyy mielellään hetkeksi asiakkaidensa tarinoiden äärelle ja saattaa lähettää enkeleitä vieraan matkaan tämän astuessa ulos ovesta. Puodin yläkerrasta kuuluu supinaa. Siellä asuu tonttuja, jotka kiinnostavat etenkin lapsiasiakkaita. Hietamies suunnittelee ja tekee itse tuotteensa. Puodissa on myynnissä muidenkin tuotteita, kuten Piia Hietamiehen äidin, Leena Hietamiehen taidetta. Piiamarilla on tuotenimi, johon voi törmätä esimerkiksi messuilla ja hotellien myymälöissä. Piia Hietamies pitää erilaisia tilaisuuksia korukursseista rautalankakursseihin. Hän suunnittelee ja kirjoittaa myös Lastenmaa-lehden askartelusivut. Hietamiehen kädet käyvät koko ajan. Niissä syntyy koruja, enkeleitä, tonttuja, pipityynyjä ja muuta mukavaa. – Käsillä tekeminen tuottaa minulle iloa ja helpottaa huolien käsittelemistä. Piia Hietamies uskoo enkeleihin ja pyytää niiltä apua tiukoissa tilanteissa. Hänestä on lohduttavaa ajatella, että ympärillä on enkeleitä, jotka kantavat eteenpäin silloinkin, kun ei itse jaksa. Puodissa käyvät asiakkaat saattavat kertoa elämästään ja vaikeuksistaan. Hietamies iloitsee ja suree ihmisten kanssa. Hän on esirukoilija. – En arvostele, alista enkä vähättele toisen tuskaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus ajatella, kuten haluaa ja kokea asioita omalla tavallaan. Piiamarilla-puoti avoinna ti-pe kello 12–16 ja la 12–15 20.12 asti. Seurakunta vahvasti mukana Seurakunta on ollut mukana järjestelyissä ja toiminnassa alusta lähtien. Koska markkinat sijoittuvat keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon ja seurakuntakeskuksen ympärille, seurakunnan on luontevaa tulla keskelle tapahtumaa ja lähelle ihmisiä. Lohjan seurakunnassa markkinoiden järjestelyistä vastaa lähetystyö. Lähetyssihteerin viransijaisuutta hoitavalle Hanna Mithikulle nämä ovat vuoden mittaisen sijaisuuden aikana jo toiset markkinat. Mithiku aloitti osa-aikaisen työnsä Lohjan seurakunnassa viime vuoden marraskuussa ja hyppäsi vastuuhenkilöksi keskelle käynnissä olevia järjestelyjä. Lähetystyössä tapahtuu To 28.11., 12.12. klo 18.30 Hanna-piiri seurakuntakodissa, Kartanonkuja 1 (kokoontuu joka 2. to parillisilla viikoilla). Piirissä paneudutaan kulloinkin tulevan pyhän raamatunteksteihin sekä rukoillaan Medialähetys Sanansaattajien Hanna-työn rukouskalenterin pohjalta. Tule ja ota muita Hannoja sekä Raamattusi mukaan! Yhteyshenkilö Outi Nikkilä 040 501 4559. Pusulan alueseurakunnan ompeluseuran vetäjän, käsityötaiteilija Marjatta Lahtisen (oik.) mielestä yhdessä tekeminen on ihmisille hyväksi. Rouva Rusakon ompeluseura Pusulan alueseurakunnan ompeluseurassa pääsee nauttimaan yhdessä tekemisestä. Käsitöiden tuotto menee hyvään tarkoitukseen. – Markkinat ovat vuoden suurin lähetystyön yksittäinen tapahtuma, hän toteaa. Seurakunnan toiminta ja ohjelma keskittyvät Pyhän Laurin kirkkoon ja seurakuntakeskukseen. Mithiku pyörittää toimintaa seurakuntakeskuksessa ja sen edessä olevassa kojussa. Kiire paikan päällä kertoo yleisömenestyksestä. – Viime vuonna en kerinnyt kiireiltäni lähellekään kirkkoa, joten en tiedä, mitä siellä tapahtui ja kuinka paljoa väkeä siellä kävi. Meillä sali oli tupaten täysi, nauraa hyväntuulinen Mithiku. Seurakuntakeskus on yksi markkinoiden vetonauloista. Sisään voi piipahtaa tutustumaan seurakunnan toimintaan tai vain lämmittelemään ja nauttimaan kuumaa glögiä ja pipareita. Ennen kaikkea sinne tullaan ruokailemaan. Molempina päivinä tarjolla on maittava lounas, jonka valmistuksesta seurakunta huolehtii vapaaehtoisten keittiöemäntien kanssa. Teologi ja vaikuttaja Hanna Mithiku on kolmekymppinen Helsingin yliopiston teologian opiskelija, jonka maisteriopinnot ovat pro gradu -tutkielmaa vaille valmiit. Tutkielmansa aiheeksi hän Pe 29.11.,13.12. klo 14-15.30 Ojamon raamattu- ja lähetyspiiri seurakuntakodissa, Kartanonkuja 1 (kokoontuu joka 2. to parillisilla viikoilla). Piirissä pohditaan tulevan pyhän raamatuntekstiä sekä keskustellaan lähetysaiheisista asioista. Juuri sinua kaivataan mukaan! Yhteyshenkilö Pirjo Riikonen p. 0503589943. Ti 26.11., 17.12. klo 13 lähetyspiiri seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa (joka kk:n viimeinen ti). Ohjelmassa hartaus ja keskustelua lähetystyön kuulumisista unohamatta kahvittelua. Lämpimästi tervetuloa joukkoomme! 8 Lohkare P usulan seurakuntatalolla käy iloinen kilkatus ja kalkatus joka toinen tiistai, kun ompeluseura kokoontuu. Ahkerien naisten käsissä syntyy niin sukkia, poppanatöitä kuin askartelujakin. Diakoni Sinikka Laurila kyselee hartaushetken jälkeen ompeluseuralaisten kuulumisia. Tänä syksynä ompeluseuraa vetää käsityötaiteilija Marjatta Lahtinen, jonka monet tuntevat Rouva Rusakkona. Hanna Mithiku vastaa tapahtuman seurakunnan osuudesta. Lohjan kaupunki Tiina Komi Timo Hartikainen Joulukuun toisena viikonloppuna Lohjan keskiaikainen kirkonmäki täyttyy markkinaväestä ja joulun odotuksesta. Paikalle odotetaan yli 20 000 kävijää Etelä-Suomesta ja aina naapurimaita myöten. Rakastetut tiernapojat kuuluvat joulumarkkinoille. Sukka, mahtava tuote Tunnelmalliset vanhan ajan joulumarkkinat vetävät yli 20 000 henkeä. Perinnekojuja on yli 200. valitsi poliittisten puolueiden puolueohjelmien arvot. Häntä kiinnostaa selvittää, mitä puolueet nimeävät arvoikseen ja kuinka lupaukset toteutuvat käytännön toiminnassa. Mithikulle itselleenkin on luontaista osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kotikaupungissaan Helsingissä hän asettui seurakuntavaalien ehdokkaaksi ja tuli valituksi valtuustoon ensikertalaisena reippaalla äänimäärällä. Menestys huomattiin myös Vasemmistoliitossa ja häntä pyydettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Mithiku saavutti varavaltuutetun paikan. Lohjan seurakunnan lähetyssihteerin tehtävää on hoidettu sijaisuuksin vakituisen lähetyssihteerin äitiysvapaan ajan. Hanna Mithiku haki tehtävään edellisen sijaisen siirryttyä seurakunnassa lähetysteologin tehtäviin. – Lähetystyö on keskeisin osa kirkon julistusta. Ilman lähetystyötä ei ole mitään kirkkoa, Mithiku toteaa selvästi aiheesta innostuen. Hanna Mithiku pitää lähetys- sihteerin tehtävistä niiden monipuolisuuden ja ihmisläheisyyden vuoksi. Tehtäviin kuuluu yhteydenpito maailmalla oleviin seurakunnan nimikkolähetteihin, lähetyspiirin tapaamiset, Lähetysrengas- lehden toimittaminen sekä lähetystyön esilläpito kaikessa seurakunnan toiminnassa. Juuret Afrikassa Hanna Mithiku on syntynyt Suomessa. Hänen isänsä on Suomessa asuva etiopialainen ja äiti suomalainen. Mithiku sanoo isänsä olevan verraton tarinankertoja. Tyttö oppi tuntemaan maata ja kaukaisia sukulaisiaan juuri isänsä hauskojen kertomusten perusteella. Vasta lukion jälkeen hän vieraili isänsä maassa ja näki sukulaisensa ensimmäisen kerran. Mithikun sukunimi herättää heti mielenkiinnon. Kun hänet tapaa, kiinnostus vain lisääntyy, sillä perisuomalaista jäykkyyttä ja estyneisyyttä hänessä ei tunnu olevan. Silmät loistaen hän kertoo työstään ja naurunpurskahdukset säestävät kerrontaa. Valloittava persoona lähetystehtävään. Tausta Joulumarkkinoiden järjestelyistä vastaa työryhmä, jossa on kaupungin lisäksi edustajat seurakunnasta, Käsityöläisyhdistyksestä ja Hiiden Opistosta. – Itseoikeutettuna jäsenenä työryhmässä on myös monitoimimies Jorma Kuosmanen, joka on koko tapahtuman ideoija ja alullepanija. Kuosmanen on käynnistänyt myös vähäosaisten jouluruokailun. Tästä kerrotaan sivulla 3. Ompeluseuralaisten tuotteita voi ostaa Pusulassa sijaitsevasta Käsityöpuodista. Siitä vastaa Pirkko Mikkola ja se pyörii vapaaehtoisten voimin. Puodin tuotosta puolet menee diakoniatyöhön, toinen puoli lähetystyöhön. – Käsityöpuotimme Pusulan kirkolla lisää asiakkaiden tietoisuutta seurakunnan toiminnasta, kertoo Lahtinen. Laurila aloitti nykyisen Pusulan alueseurakunnan diakonina kymmenisen vuotta sitten ja ehdotti käsityökerhon perustamista Lahtiselle. Naiset päättivät perustaa ompeluseuran. Tosin Pusulan seurakunnassa on toiminut aiemminkin ompeluseura, mutta sen toiminta oli tuolloin seisahtunut. Nyt ompeleseurassa käy parisenkymmentä naista. Ompeleseura tarjoaa etenkin yksinäisille mukavan paikan jutella ja vaihtaa ajatuksia yhteisen tekemisen lomassa. – Ja siellä pääsee kokemaan yhdessä tekemisen iloa verora- Ompeluseuralaiset askartelivat sanomalehdistä ruusukkeita joulumyyjäisiin. hoilla, muistuttaa Lahtinen. Hänestä esimerkiksi käsin tehty sukka on mahtava tuote. Kutominen antaa mielenrauhaa ja siihen voi purkaa ahdistustakin. Valmis sukka lämmittää ja ilahduttaa käyttäjäänsä. Rakkaudesta käsitöihin Helsingissä syntynyt Marjatta Lahtinen muutti perheensä kanssa Espoosta Pusulaan 30 vuotta sitten. Pukuompelijan koulutuksen suorittanut Lahtinen ompeli omille lapsilleen vaatteita ja leluja. – Siitä tämä hulluus alkoi! Lahtinen perusti oman yrityksen Nukkeset & Rusakko vuonna 1987. Hän teki aluksi nukenvaatteita, mutta erikoistui pehmoleluihin. Rusakko-tuotemerkki syntyi 1990-luvun puolivälissä ja pian Lahtista alettiin kutsua Rouva Timo Hartikainen Seurakunta järjestää markkinaviikonloppuna 14.-15.12. ohjelmaa ja messun Pyhän Laurin kirkossa. Meillä on myös myyntikoju ja ruokailua seurakuntakeskuksella. Tämän teemme lähinnä vapaaehtoisten voimin. Kannatus menee lyhentämättömänä lähetyksen hyväksi. Hyvää voit tehdä monella tavalla. Tervetuloa siis joukkomme, tarvitsemme juuri Sinua, Hanna Mithiku sanoo. Hanna Mithiku [email protected], p. 044 328 4240. Rusakoksi. Hirvijoen risteyksessä sijaitsevalta verstaalta on lähtenyt pehmoleluja aina Japaniin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin asti. Lohjan museossa tarinoiva museohiiri Roope on myös syntynyt Rouva Rusakon käsissä. Hän vetää pari kertaa kesässä askartelupajoja museolla. Yrittäjän elämä on epävarmaa, mutta Lahtinen kokee olevansa etuoikeutettu. – Saan tehdä työtä, josta tykkään ja joka on intohimoni. Olen kaikkine yrittäjän ongelmineni oma herrani. Lahtinen löysi tien seurakunnan toimintaan lasten käydessä päiväkerhoissa. Hänestä seurakunta muodostaa upean yhteisön. – En ole uskovainen perinteisessä mielessä, mutta ei minun tarvitse ollakaan uskossa voidakseni toimia seurakunnassa. Meillä kaikilla on yhteinen päämäärä: viihtyminen, toinen toistemme huomioiminen sekä ongelmien jakaminen ja kanssakäyminen. Tiina Komi Ompeluseuralaiset askartelivat sanomalehdistä ruusukkeita joulumyyjäisiin, diakoni Sinikka Laurila (oikealla). Marjatta Lahtisen tuotteita myydään Käsityöläiskauppa Tuulentuvassa Lohjalla. Taiteilija myy tuotteitaan myös Menneen ajan joulumarkkinoilla. Ompeluseuralaisten tuotteita voi ostaa joulumyyjäisistä Pusulan seurakuntatalolla 30.11. kello 9.30–13. Puoti on joulukuussa kiinni mutta aukeaa jälleen tammikuussa ja on avoinna keskiviikkoisin klo 10–12. Lohkare 9 Kun on tunteet, onko lupa tuntea? Virkkalan toimintakerhossa on kivaa tekemistä askartelusta leikkeihin ja leivontaan. Miten vapautua elämää rajoittavista peloista tai tulla näkyväksi häpeän alta? Mitä tehdä omalle vihalle ja mitä rakentavaa vihassa on? Uskaltaisiko viimein myös iloita ja unelmoida? Entä miten päästä lähemmäs tunteista suurinta, rakkautta? K erholaiset kiljuvat riemusta, kun kerhonohjaaja Josefiina Välimaa, 17, kertoo, että tällä kerralla leivotaan pipareita. Kerhonohjaajat levittävät pöydälle tarvikkeet: piparitaikinan, vehnäjauhot, piparimuotit, uuninpellit ja leivinpaperit. Kaulimia on vain yksi, mutta sitä vaihdellaan kerholaiselta toiselle. Pian alkaa uuninpelti täyttyä tähdistä ja enkeleistä. Kerhonohjaaja Oona Leivo, 16, laittaa ensimmäisen pellillisen uuniin. Ohjaaja Reetta Koskinen, 17, jakaa kerholaisille lisää taikinaa. Taas kaulitaan ja painellaan muotteja taikinaan. Joku alkaa leikata taikinasta kirjaimia veitsellä. Kaikkia naurattaa, kun huomataan, että kerholaisen Kiia Kallisen kasvot ovat jauhossa. Paistamista seuraa herkkuhetki: kaikki saavat syödä pipareita niin paljon kuin maistuu. Sitten siirrytään keittiöstä toiseen huoneeseen leikkimään. Loput piparit jaetaan ja viedään kotiin. Kerhossa on kivaa Virkkalan kirkon päiväkerhotiloissa kokoontuvassa 1–3-luokkalaisten toimintakerhossa on syksyn aikana askarreltu pehmoeläimiä, keittokauhoja, pieniä kukkaruukkuja ja isänpäiväkortteja sekä leikitty muun muassa hippaa ja piilosta. Toista vuotta kerhonohjaajana toimiva Oona Leivo kertoo, että jokaisen kerhokerran alussa on pieni hartaushetki. – Lapset tutustuvat kerhossa seurakunnan toimintaan ja saavat tietoa kristinuskosta. Samalla opitaan toimimaan ryhmässä ja tulemaan toimeen kaikkien kanssa, Leivo kertoo. Josefiina Välimaa on myös toista vuotta kerhonohjaajana. Viime syksyn ja kevään hän ohjasi kokkikerhoa, mutta halusi sen jälkeen kokeilla kerhoa, jossa Toimintakerhon ohjaajat Reetta Koskinen (vas.), Josefiina Välimaa ja Oona Leivo, etualalla kerholaiset Aino Kemppainen, Iina Tiainen ja Kiia Kallinen. on monipuolisempaa toimintaa. Hän pitää tärkeänä, että lapset saavat kerhossa uusia kavereita ja saavat kerhosta mukavan kokemuksen. – Kun kerhosta jää sellainen kokemus, että siellä on kivaa, kerholaiset voivat myöhemmin lähteä isosiksi ripareille ja osallistua muuhun seurakunnan toimintaan, sanoo Välimaa. Kerholaiset Kiia Kallinen ja Aino Kemppainen kertovat käyvänsä toimintakerhossa juuri siksi, että siellä on niin mukavaa. Molemmat ovat Ristin koulun ekaluokkalaisia. Kerhoihin mahtuu mukaan Virkkalan kirkon kerhotiloissa kokoontuu toinenkin toimintakerho, joka on tarkoitettu 4–6-luokkalaisille. Toimintakerhoja toimii myös Metsolan ja Lohjanportin (Muijala) seurakuntakodeissa. Kokkikerhot toimivat Lindkullassa Karstunrai- tin varressa ja sählykerhot Mäntynummen seurakuntatalolla. Lohjanportissa toimii myös näytelmäkerho. Muihin kerhoihin kuin kokkikerhoihin mahtuu uusia kerholaisia. Kaikista kerhoista löytyy lisätietoja seurakunnan nettisivuilta osoitteesta http://www.lohjanseurakunta.fi/1145-kerhot. Teksti ja kuvat Matti Pirhonen Matti Pirhonen Perinteinen lumihiutale Tarvitset ohutta valkoista paperia (silkkipaperia) ja sakset 1) Leikkaa paperista tasasivuinen neliö. 2) Taita neliö kahtia kolmioksi. 3) Taita kolmion taitetut sivut yhteen pitkänmuotoiseksi kolmioksi ja 4) Toista sama vielä toisen kerran. 5) Leikkaa kolmion lyhin sivu siten, että pitkistä sivuista tulee yhtä pitkät. Leikkaa sitten kolmion sivuilta ja kärjestä paloja pois. Esimerkeissä poisleikattavat osat on merkitty harmaalla. Muista että taitetuille sivuille pitää jäädä myös ehjiä kohtia. Avaa ja suorista taitteet varovasti. Lisää ohjeita löytyy netistä hakusanalla lumihiutale+paperi. Joissakin sääennusteissa on luvattu leutoa ja vähälumista talvea. Voit tehdä oman lumisateen ikkunaan kiinnittämällä ohuet ja kevyet hiutaleet muutamalla pikkutipalla rasvatonta maitoa. Näin ikkunalasiin ei jää vaikeasti pestäviä liimatahroja teipistä. Toivotaan kuitenkin, että saadaan ihan oikeaakin lunta, ainakin jouluksi! Elina Kaarto 10 Lohkare Leena Anttila E nsi tammikuussa alkaa uusi diakoniatyön järjestämä Lupa tuntea -kurssi, jossa käsitellään tunteita turvallisessa ilmapiirissä vertaisohjaajien johdolla. Pepina Hyppönen ja Timo Laakso ovat toimineet kristillisessä toipumistyössä (Krito) vapaaehtoisina jo vuodesta 1996 lähtien Lohjan seurakunnassa, vuoroin Virkkalassa ja Lohjalla. Hyppönen on koulutukseltaan kognitiivisen terapian psykoterapeutti, mutta hän korostaa sitä, että kyseessä ei ole terapiaryhmä, vaan anonyyminen vertaistukiryhmä. Koulutetut ohjaajat ovat itsekin mukana ryhmän jäseninä kertomassa kokemuksistaan, Hyppönen ja Laakso huomauttavat. Kaikki ryhmän vetäjät ovat käyneet Krito-koulutuksen Vivamossa. Työskentelyssä korostetaan luottamuksellisuutta ja jokaisen oman yksityisyyden kunnioittamista. Siksi ryhmä toimii anonyymisti. Ryhmäläisiä sitoo myös ehdoton vaitiolovelvollisuus. Työskentelyn elementteinä ovat omista kokemuksista kertominen, kuunteleminen, kirjoittaminen ja rukous. Keskustelujen pohjana käytetään ryhmää varten laadittua materiaalia ja kirjallisuutta, joista keskeisin on Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen Lupa tuntea -kirjan sisältö ja tehtävät. – Kaikkea ei halua, eikä tarvitsekaan kertoa. Tunteitansa voi työstää myös olemalla hiljaa tai kirjoittamalla, Pepina Hyppönen toteaa. Tunteiden työstäminen on usein hidasta Ryhmän jäsenyys edellyttää sitoutumista työskentelyyn yhdentoista kokoontumiskerran verran. Se vaatii myös henkisiä voimavaroja, sillä tunteiden käsittely vie aikaa ja on usein vaativaa. Hyppösen mukaan esimerkiksi häpeän tunteen työstäminen voi olla äärimmäisen raskasta. Jo sen tunnistaminen, että kantaa sisällään häpeän taakkaa, voi olla ryhmässä antoisa löytö. – Perimmäisen syyn löytäminen häpeään vie kuitenkin aikaa ja sen hoitaminen pois ”ihon alta” vaatii syvää paneutumista henkilöhistoriaan ja johdonmukaista työtä. Tämä voi vaatia myös kahdenkeskistä keskustelua jonkun ammattihenkilön kanssa, Hyppönen huomauttaa. Soraset Muruset Enkelipipareita paistamassa Ryhmän ohjaaja Pepina Hyppönen sanoo, että omien tunteiden tunnistaminen, tunnustaminen ja työstäminen on hyödyllinen matka itseen. Timo Laakso vetää miehiä varten perustettavaa ryhmää. En ole yksin ongelmien kanssa Vertaisryhmä kumoaa myyttiä, että vain minulla on ahdistusta. Toisten tarinoiden kuuluminen voi synnyttää arvokkaita omaa elämää koskevia oivalluksia: en olekaan näitten asioiden kanssa yksin tai jotenkin erilainen. – Vertaisryhmässä voi oppia löytämään elämästä myös aiempaa enemmän iloa ja rakkautta, tuumaa ryhmän järjestelijä, diakoni Krista Kallio. Kallio sanoo, että omat silmät näkevät tätä elämää usein aika vääristyneesti, mikä johtuu omista kivuista ja haavoittumisista. Siksi esimerkiksi pelko saattaa nousta hallitsevaksi tunteeksi rajoittamaan elämää. – Vaikka oma tunne on aina totta, se ei kuitenkaan ole koko totuus. Kaikkea ei esimerkiksi oikeasti tarvitse pelätä, Kallio toteaa. – Luottamuksellinen tunteiden jakaminen turvallisessa ryhmässä voi vähitellen haastaa omia ajatusmalleja ja rohkaista kokemaan elämää vapaampana niistä tunteista, jotka sitovat elämästä täyttä elämää, jota Jumala on meidät kuitenkin tarkoittanut elämään, hän jatkaa. Painopiste jokaisella on omien henkilökohtaisten tunteiden käsittelyssä, joten toisten ”mestarointia” ei tarvitse pelätä. Luottamus itseen, toisiin ihmisiin, elämään ja Jumalaan kasvaa hiljalleen. Eräs aiemmin ryhmässä mukana ollut kertoo kokemuksistaan näin: – Jokainen saa kertoa asiat niin kuin on ne itse kokenut ja tuntenut. Kertojan totuus on hänen totuutensa, johon hänellä on oikeus, vaikkei se ei olisikaan koko totuus. – Vertaisryhmän tarkoituksena on käynnistää prosessi parempaan itsetuntemukseen ja oppia käsittelemään tunteitaan ja analysoimaan niitä niin, että ongelmat kutistuisivat. Lisäksi, vaikka toimitaankin seurakunnan piirissä, tunteita käsitellään sellaisinaan, eikä suhteessa uskontoon. Leena Anttila Ryhmä aloittaa Uusi lupa tuntea -ryhmä aloittaa kokoontumisensa 27.1.2014 klo 18.30 seurakuntakeskuksessa ja kokoontuu 11 kertaa maanantai-iltaisin kevään 2014 kuluessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 17.1.2014 mennessä diakoni Krista Kalliolle 050 554 8835. Ryhmää vetävät Pepina Hyppönen, Irja Salonen ja Hilkka Korhonen. Miehiä varten perustettavaa ryh”Pitelet minua mää vetää Timo luonasi turvassa. Laakso. Kurssi on Niin hyvä olla, piilossa kaikelta pahalta, maksuton. joka rikkoo minua. Oheismateriaalina Sinkkosen On lupa katsella, & Tähtisen Lupa on lupa koskea, tuntea -kirja (Kirjapaja 2010), 29 €, on lupa tuntea.” seurakunta lainaa (Jussi Selo/Uniklubi-yhtye. myös omiaan Koko laulu: http://www.songlyrics. (noin 5 kpl). On lupa tuntea com/uniklubi/lupa-tuntea-lyrics/) Stock.xchng Häpeä heikentää itseluottamusta H äpeä on itseluottamusta heikentävä tunne. Häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys. Häpeä pyritään salaamaan ja torjumaan monin keinoin. Salaamisen seurauksena saatetaan peittää aito minä. Se voi johtaa elämän suorittamiseen ja epäaitona minuutena esiintymiseen. Ja tästähän voi seurata vain masennusta. Jokainen masentuu, jos ei voi olla oma itsensä, juuri sellainen joksi Luoja on hänet luonut. Siksi on tärkeää kysyä elämän eri vaiheissa yhä uudelleen: kuka minä olen? Kuka? Kristittyinä olemme Jumalan luomia ja hänen työtovereitaan. Meidän ei tarvitse olla häpeissämme. Elämässä epäonnistuminen ei ole häpeän asia, se on uudelleen aloittamisen mahdollisuus. Arja Penttinen diakoniapastori Häpeä on yksi tunteista, joita ryhmässä käsitellään. Samalla pohditaan tunteiden torjuntaa ja kyvyttömyyttä tunnistaa ja kokea omia tunteita. Lohkare 11 Lentopallo tekee paluuta seurakuntaan Ihmeellinen ilo Vivamon Raamattukylän jouluvaellukset 2013: • 7.12. klo 16 ja 19 • 8.12. klo 13 ja 16 • 9.12. ei näytöksiä • 10.12. klo 10, 14 ja 18 • 11.12. klo 10, 14 ja 18 • 12.12. klo 10, 14 ja 18 • 13.12. klo 14 ja 18 • 14.12. klo 13, 16 ja 19 • 15.12. klo 13 ja 16 Pääsylippu 12 e, alle 3 v. ilmaiseksi. Ryhmäalennus. Varaukset puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Vivamon Raamattukylä Kesäisestä rantalentopallosta syntyi Lohjan seurakunnassa innostus, joka johti ensimmäisen turnauksen järjestämiseen lokakuussa. Sivut Sivut sujuvasti sujuvasti nettiin nettiin www.sujuu.fi www.sujuu.fi kumppanina kumppanina Meillä järjestyvät onnistuneet Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760 PERHEJUHLAT LÖYDÄ PIPLIAN LAHJAT www.piplia.fi ■ www.hannes.fi Ilmoitusmarkkinointi toivottaa asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014. MISTÄ LÖYDÄT? PIPLIA Hauskat piirrokset ovat täynnä jännittäviä yksityiskohtia, löydätkö ne? Isokokoisessa kirjassa on pahviset sivut. Soveltuu 2—7 –vuotiaille. ■ 14,90 € / KPL SOINNUTETUT TASKUVIRSIKIRJAT Kaikki virret ovat soinnutettuina omalla sivullaan. Mukana katekismus. Neljä kansivaihtoehtoa. ■ 12,90 € / KPL Tutustu myös keskikokoisiin ja nahkakantisiin virsikirjoihin www.pipliakauppa.fi Tilausravintola HANNES Vappulantie 235, 08700 Lohja p. 050 3850894 UUSI FARKKURAAMATTU! ■ 24 € / KPL Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | [email protected] | www.pipliakauppa.fi A 2012 | HINTA : 3,70€ | KERTA 107. VUOSI | 00435 95–12– Anna lahjaksi lukemisen iloa – joka torstai. 52 SIRPA PÄIVINEN KUUT 20. JOULU S eurakunnalla oli viime kesänä oma rantalentopallovuoro Virkkalassa Pähkinäniemen kentällä. Elokuusta lähtien seurakunnalla on ollut myös hallivuoro tiistaisin kello 18.30-20 Järnefeltin koululla. Pelaamassa käy kuntoilumielessä niin vasta-alkajia kuin konkareitakin, miehiä ja naisia. – Pelaajia käy viidestä kahteentoista. Saisi olla enemmänkin. Tästä saa hyvän mielen, kuntoa ja uusia tuttuja, kertoo Vieremällä asuva Paula Hyvönen. Hyvönen aloitti lentopallon pelaamisen juhannuksen jälkeen Pähkinäniemen vuoroilla. Hän ei ole aikaisemmin harrastanut lentopalloa, monenlaista muuta liikuntaa kylläkin. Jo lokakuussa Hyvönen osallistui ensimmäiseen turnaukseen. Passari-turnaus järjestettiin Mäntynummen liikuntasalissa lokakuun viidentenä päivänä. Osallistujista suurin osa oli seurakuntien joukkueita: Turusta Valkoiset pantterit, Espoosta Kappelipalloilijat, Sonkajärven seurakunta sekä Lohjan seurakunnan joukkue Seurakunta All Stars. Muut osallistujat olivat Lohjan Kuntoseuran joukkue ja Sikariporras, jossa on aikanaan pelannut muun muassa presidentti Mauno Koivisto. – Oli aika jännää pelata turnauksessa, kun en ollut aikaisemmin pelannut missään muualla kuin harjoituksissa. Hiukan jännitti, Hyvönen kertoo. Seurakunta All Starsissa oli pelaajia myös Lohjan Urheilijoista sekä Nummentaustan asukasyhdistyksen lentopallovuorolta. Jouk- Lohjan Seurakunnan All Stars -joukkue etualalla, vastassa Sikariporras Passari-turnauksessa. Seurakunnan viikoittaiset harjoitteluvuorot ovat Järnefeltin koululla Virkkalassa. kueen kokenein pelaaja oli Arto Halminen, joka on harrastanut lentopalloa jo 35 vuotta. Liike on lääke Erkki Pennanen on seurakunnallisen lentopalloilun puuhamies. Hän muutti Espoosta Lohjalle viime keväänä ja alkoi heti järjestellä seurakunnalle lentopallovuoroa. Pennanen pitää lentopalloa hyödyllisenä erityisesti vanheneville ihmisille. – Lentopalloa pelaamalla saadaan polvet ja osteoporoottiset pai- kat pysymään kunnossa, Pennanen sanoo. Toisena puuhamiehenä on seurakuntapastori Erkki Taivainen. – Seurakunnan aikuistyön kannalta on hyvin mielekästä, että saadaan ihmisiä liikkumaan ja samalla seurakunnan yhteyteen, Taivainen sanoo. Lentopallon kehitti vuonna 1895 Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen (UMCA /NMKY) liikunnanopettaja William G. Morgan Yhdysvalloissa. Suomessa laji alkoi levitä 1930-luvulla erityisesti pastori Heimer Virkkusen vaikutukses- ta. Hän oli Yhdysvalloissa opiskellessaan perehtynyt lajiin. Tämä Suomen ensimmäinen nuorisopastori sai NMKY:n ja Helsingin Pohjoisen seurakunnan innostumaan lajista, minkä jälkeen se alkoi levitä eri puolille maata. Lentopalloilu kuului vuosikymmeniä monien seurakuntien toimintaan. Lohjan seurakunnan sisäisessä työnjaossa lentopallo sisältyy aikuistyöhön, jonka vastaava pappi Taivainen on. Aikuistyö järjestää ikäihmisille Seniorifoorumin viisi kertaa vuodessa, aikuisrippikouluja, parisuh- dekursseja yhteistyössä Vivamon kanssa, Avoin ateljee -kuvataideryhmän, ikonimaalausta sekä Tule Nyt -iltoja, joissa kuullaan sanaa, rukoillaan ja lauletaan. Turkulaiset ovat kutsuneet Lohjan seurakunnan joukkueen Yhteisvastuun lentopalloturnaukseen Kaarinaan lauantaina 1.2.2014. Osallistumismaksut menevät valtakunnalliseen yhteisvastuukeräykseen. Teksti ja kuvat Matti Pirhonen Kotimaa-lehti on lahja, jonka voi avata usein. Leena Anttila Juurevaa hengellisyyttä – Kotimaa on kirkon jäsenen pää-äänenkannattaja arjessa ja juhlassa. Kiinnostavia ilmiöitä – Seurakunnissa tapahtuu koko ajan. Kotimaa kertoo taustat ja seuraukset. Tilaa JOULUN Kotimaa LEMPEÄT 6SA kkNAT 43€ Koskettavia haastatteluja – Jokainen ihminen on Jumalan luoma ihme. Lue lisää Kotimaasta. n Eero Huovine Emerituspiispa ä, niistä ihmisist iloitsee myös an kirkkoon kerr jotka tulevat 16–18 una. Sivuilla vuodessa, joul (Norm. 66 €) EET PUHEENAIH on kirkko Tänä vuonna iolaisuudesta kohissut lestad ärahoista. ja lähetysmäär SIVULLA 6 ISIA HYVIÄ UUT suurista Yksi maailman ta on lapsionnistumisis n. n puolittumine kuolleisuude SIVULLA 10 ✘ Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaan 6 kk vain 43 € Norm. hinta 6 kk 66 € V Nauti lehdestä, jossa on sisältöä ja luottamusta tulevaisuuteen – tilaa itsellesi tai ystävällesi Kotimaa. KO RAKAS KIRK Kotimaan lukijat syytä rakastaa lähettivät 50 kirkkoa. SIVULLA 14 LEHDEN MAKSAJA LEHDEN SAAJA Nimi Nimi KOTIMAA Osoite Postinumero ja -toimipaikka Osoite Postinumero ja -toimipaikka MAKSAA POSTIMAKSUN Itselleni Lahjaksi Tilaus on määräaikainen, ja se maksetaan yhdessä erässä. Puhelinnumero (myös suunta) Allekirjoitus Voit tehdä tilauksen myös: • puhelimitse 020 754 2333 • sähköpostilla [email protected] • www.kotimaa.fi/tarjous Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Tarjoustunnus joulu13 12 Lohkare Jag gillar inte kungar – andakt inför första advent Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI ad tycker ni om kungar? Ni kanske inte är så intresserade av kungahuset och allt det där, eller så tycker ni att det är spännande att läsa i veckotidningarna om när kungen varit på statsbesök eller vad det nu kan vara. Och kolla in drottningens klänning och allt det där. Jag kan tycka att det är ganska spännande. M en när det handlar om Jesus, då tycker jag faktiskt inte om att man kallar honom för kung. En kung för mig, det är någon som man rullar ut röda mattan för, inte får komma nära, någon som man läser om i tidningen eller ser på TV. Inte någon man får prata förtroligt med. I bästa fall kanske man får en chans att ta i hand och säga ”god dag”, men mycket mer än så blir det inte. Så vill jag inte alls att Jesus skall vara. Och så tror jag inte heller att han är. Han kommer ju faktiskt inte åkandes i en limousin där i Jerusalem, utan på en helt vanlig åsna. Förmodligen har han enkla kläder och ser ut som vem som helst. Men något särskilt är det ändå! Ryktet har förekommit honom, och människorna jublar. Och ropar hosianna. V isste ni att hosianna faktiskt betyder ”kom med hjälp”? Det är en bön om hjälp, inte ett hurra som vi kanske tycker att det låter. Inte ett ”leve konungen”, utan ett ”hjälp oss, du som kan!” Jag vill också ropa hosianna, också be om hjälp. För den tid vi har gått in i nu, adventstiden, är fylld med faror. Det är lätt att man suckar över mörkret eller halkan, över allt som man tror att man måste göra. Eller att man förväntar sig någon slags frid som inte riktigt vill infinna sig. Förr i tiden var adventstiden en fastetid då man tog det lite lugnt och beredde sitt hjärta för att ta emot Jesusbarnet. Så är det inte längre, istället hetsas vi att handla och fixa och dona så att vi riskerar att helt missa det som advent och jul handlar om. Ja, jag tror att vi behöver hjälp. Inte från en kung, inte sådär upphöjd och på avstånd, utan en helt vanlig men ändå väldigt ovanlig man som heter Jesus. Som vi kan få komma nära, inte bara ta i hand utan krypa upp i knät på och berätta allt som tynger oss för. En Jesus som alltid lyssnar, alltid finns där, aldrig sviker och alltid vill ge oss sin kärlek. Det är så mycket mer värt än ståtliga kläder och festliga middagar! J a, tack, Jesus, för att du inte är så där kunglig! Tack för att du vill vara oss nära och för att vi får vara hos dig varje dag! Tack för att du hör oss när vi ropar hosianna! Mari Nurmi Lohkare 13 Lohjan seurakunnassa Lisäksi paikallislehdissä julkaistaan viikottain Seurakunnat-palstaa. Seuraava Lohkare-seurakuntalehti ilmestyy 27. www.lohjanseurakunta.fi n Nummen alueseurakunta seurakuntatoimisto Rauhanpolku 8 09810 Nummi avoinna ti ja to klo 9–14 p. (019) 373 162 [email protected] n Pusulan alueseurakunta seurakuntatoimisto Sentraalitie 5 03850 Pusula avoinna ma ja ke klo 9–14 p. (019) 373 162 [email protected] n Sammatin alueseurakunta seurakuntatoimisto Pappilantie 1 09220 Sammatti avoinna ti–ke klo 9–15, to 9–18 p. (019) 356 900 [email protected] Lohkare 2014 aikataulut Aineistopäivä on maanantai 2,5 viikkoa ennen ilmestymistä. Numero 1 ilmestyy to 27.3. Aineistot 10.3. Aiheita mm. Yhteisvastuu-keräys ja pääsiäinen, Lohkare 10 v. Numero 2 ilmestyy to 5.6. Aineistot 15.5. Kesän ja syksyn ohjelmaa Numero 3 ilmestyy to 30.10. Aineistot 13.10. Aiheena seurakuntavaalit, vaaliliite Numero 4 ilmestyy to 11.12. Aineistot 24.11. Joulu Lohkare Lohjan seurakuntalehti Lojo församlingsblad 14 Lohkare Toimitus Laurinkatu 40 PL 49, 08101 Lohja p. (019) 32 841 Päätoimittaja Olli Seppälä Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa [email protected] Virkkalan kirkko Su 1.12. klo 16 1. adventtisunn. messu, liturgia Tapio Kiviranta, saarna Jukka Niemelä, kanttori Kullervo Puumala. Pe 6.12. klo 11 itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajp. Kuismanen, Taivainen, kanttorina Rahko-Leino, Lohja Brass soittaa. Seppeleen lasku sankarihaudalle & kirkkokahvit. Su 8.12. klo 16 messu, Taivainen. Su 15.12. klo 16 Virkkalan kirkko, messu, Taivainen. Su 22.12. klo 16 Yhteyden ilta, Veljespiiri. Ti 24.12. klo 13.30 Virkkalan kirkko, aattohartaus, Taivainen, urut Kerko. Ke 25.12. klo 10.30 jouluaamun sanajp., Tuomanen, Kerko. Jouluaaton hartaudet muissa tiloissa Ti 24.12. klo 14 Lohjanportin seurakuntakoti, Penttinen, kanttorina Rahko-Leino. Ti 24.12. klo 14 Metsolan kappeli: jouluhartaus I, Stick, Lohja-Brass Ti 24.12. klo 15 Metsolan kappeli: jouluhartaus II, Stick, Lohja Brass. Ti 24.12. klo 15 Mäntynummen seurakuntatalo, Penttinen, kanttorina Rahko-Leino. Muita tapahtumia Ke 4.12. klo 19 joululauluilta Heikki ja Marja-Liisa Mäkisellä, Immulantie 341, Timo Saario ja Paula Miettinen. Su 15.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalan kirkossa jouluisen tarjoilun kera, tervetuloa laulamaan joululauluja yhdessä. Järj. Herättäjä-Yhdistys. Ke 1.1.2014 klo 14 uudenvuoden seurat Mäntynummen srk-talossa, järj. SEKL & Lohjan srk. Svensk verksamhet Måndagar övar församlingens kör i Virkby kyrka kl. 17.30-19 i ledning av Katja Wiklund. Sö 1.12. kl 13 första advents högmässa i Lojo kyrk, Kuismanen, Kerko. Svenska föreningen i Lojo medverkar. Grötfest i Åsvalla efter mässan. Ti 3.12. kl 13.30 svenska kretsen samlas i Virkby kyrka. Raimo Kuismanen, Mari Nurmi och Timo Saario. Fre 6.12. kl 11 självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst i Virkby kyrka. Uppvaktning vid hjältegravarna efter gudstjänsten. Fre 13.12. kl 18 Lucia & De Vackraste Julsångerna i Virkby kyrka. Lotta Nyman, Mari Nurmi, Emma Theman och Susanne Bradley. Toimituksen esimies Juhani Korte Toimitussihteeri Leena Anttila [email protected] Avustajat Matti Pirhonen, Liisa Laurila , Tiina Komi, Timo Hartikainen Karjalohjan alueseurakunta Su 1.12. klo 10 ensimmäisen adventtisunnuntain Karjalohjamessu, Linnavirta, Orama. Su 1.12. klo 18 adventtivesper, liturgina rovasti Paavo Pinomaa, urut, dir.mus. Tor Nordström Karjalohjan Kirkkokuoro ry, johtaa kanttori, dc. Heikki Orama Ke 4.12. Karjalohjan seniorikerhon pikkujoulut, mukana Emilia Alander ja Heikki Orama. Pe 6.12. klo 10 itsenäisyyspäivän Karjalohja-messu, Orama & Karjalohjan kirkkokuoro ry, seppeleenlasku, juhla Lasikirkossa, juhlapuhe Juha Ahvio, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja, kakkukahvit, järj. Karjalohjan aluesrk ja Karjalohja-Sammatin rintamaveteraanit ry. Su 8.12. klo 10 messu, Linnavirta, urut Orama. Su 15. 12 klo 10 messu, Marjanen. Su 15.12. klo 15 Lohjan Rauhanyhdistys joulujuhla, yhteyshenkilö Kirsi Mäntyvaara. Ti 17.12. klo 18 lastenkerho Simpukat, joulujuhla Ti 17.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut Lohjansaaressa Maija Nuolimon kodissa. Ke 18.12 klo 12.30-14 seniorikerhon jouluruoka, mukana Emilia Alander, Heikki Linnavirta ja Heikki Orama. Su 22.12. klo 10 Karjalohja-messu, Linnavirta, urut Orama, rippikoululaisten 2014 ilmoittautuminen messun yhteydessä. Ti 24.12. klo 12.15 joulurauhan julistus Unkan Baarissa. Ti 24.12. klo 14 Tupalan ja Kotolan jouluhartaudet. Ti 24.12. klo 16 jouluaaton kirkkohetki (ei ehtoollista), Lasikirkossa glögitarjoilu klo 15 alkaen. Ke 25.12. klo 10 joulukirkko (ei ehtoollista), Linnavirta, urut Orama. To 26.12. klo 10 Tapaninpäivän Karjalohja-messu, Linnavirta, urut Orama, kuljetus. Su 29.12. klo 10 messu, Linnavirta, Julkaisija, taitto ja kuvankäsittely: Kotimaa Oy Levikki: 23.000 kpl Nummen alueseurakunta Su 1.12. klo 10 messu, 1. adventtisunn., Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala, nuorten kuoro, Seppo Ahola (trumpetti), Teemu Heinonen (huilu. Messun jälkeen srk-talossa perinteiset adventtimyyjäiset. Pe 6.12. klo 10 itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, Erkki Kuusanmäki, Hannele Solala, Nummi-Pusulan Mieslaulajat, Seppo Ahola (trumpetti), kunniakäynti sankarihaudoilla, itsenäisyyspäivän juhlakahvit seurakuntatalossa. Su 8.12. klo 10 messu, Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala, laulupiiri, Jarkko Pulkkinen (klarinetti). Ke 11.12. klo 13 vanhemman väen joulujuhla Nummen srk-talossa Ke 11.12. klo 18 päiväkerhojen joulujuhla kirkossa, kahvit ja mehut srk-talossa. To 12.12. klo 9.30 perhekerhon, perhepäivähoitajien ja päiväkoti Vaahteran joulujuhla kirkossa, kahvit ja mehut srk-talossa To 12.12. klo 18 Leppäkorven päiväkerhon ja päiväkoti Leppiksen joulujuhla Leppäkorven koululla. Su 15.12. klo 10 messu, Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala. To 19.12. klo 14.15. jouluhartaus ja ehtoollinen Niilonpirtissä. Su 22.12. klo 10 messu, Olli Pakalen, Päivikki Jurmu Ti 24.12. klo 16 jouluaaton hartaus Nummen kirkossa, Erkki Kuusanmäki, Hannele Solala, kirkkokuoro, Enna Puhakka (huilu) Ti 24.12. klo 22 jouluyön messu Nummen kirkossa,kanttorina Heta Hovi Ke 25.12. klo 8 joulupäivän jumalanpalvelus, Tauno Matias Roto, Sanna Kuoppala. To 26.12. klo 12 Tapaninpäivän jumalanpalvelus Leppäkorven koululla, Erkki Kuusanmäki, Hannele Solala & perhekuoro Su 29.12. klo 10 messu, Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala Ke 1.1. klo 10 messu, Uudenvuodenpäivä, Erkki Kuusanmäki, Hannele Solala Su 5.1. klo 10 messu,Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala, Ma 6.1. klo 12 loppiaisen jumalanpalvelus ja kirkkokahvit Sitarlan Niemessä, Erkki Kuusanmäki, Sanna Kuoppala. ta aiheesta, jossa käydään läpi aikamme haasteita kristilliselle uskolle. Keskitymme uskon ainutlaatuisuuteen ja terveen hengellisyyden tuntomerkkeihin. Onko Raamattu ainutlaatuinen vai aikansa tuote? Mitä perusteita on uskoa juuri Raamatun ilmoittamaan Jumalaan eikä johonkin muuhun? Pusulan alueseurakunta Jumalanpalvelukset 1.12. klo 12 ensimm. adventin perhekirkko Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu, lapsikuoro, djembet, päiväkerholaiset 6.12. klo 10 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Pusulan kirkossa, Paula Miettinen, Jurmu, lapsikuoro, kirkkokuoro, huom. Aika, seppeltenlasku muistomerkeillä ja sankarihaudoilla 6.12. klo 12 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Kärkölän kirkossa, Miettinen, Jurmu 8.12. klo 12 messu Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu 15.12. klo 12 messu Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu 22.12. klo 12 messu/Kauneimmat Joululaulut, Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu, kirkkokuoro, Tarja Laakkonen/huilu ja Felix Adje/ djembet. 24.12. klo 14 jouluaaton hartaus Kärkölän kirkossa, Pakalén, Jurmu 24.12. klo 16 jouluaaton hartaus Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu, Helmi Malmgren/klarinetti ja Essi Tamminen, laulu ja djembe 25.12. klo 8 joulupäivän sanajumalanpalvelus Pusulan kirkossa, Kaarto, Jurmu 26.12. klo 12 Tapaninpäivän messu Pusulan kirkossa, Pakalén, Jurmu 28.12. klo 18 enkelikirkko Pusulan kirkossa, Pakalén, Kuoppala, lapsityö 29.12. klo 12 messu Pusulan kirkossa, Pakalén, Kuoppala Muuta ohjelmaa 18.12. klo 18 Pusulan vanhainkodissa Kauneimmat Joululaulut, mukana kirkkokuoro. 19.12. klo 18.30 jouluvirsiä Pusulan kirkossa, iltakahvit pikkukirkossa. To 12.12. klo 16.30 Sanaa ja rukousta ja Roomalaiskirjettä seurakuntatoimistossa: Käymme läpi Paavalin Roomalaiskirjettä: Miten usko ilmeni ja levisi Paavalin aikana? Ohjelmassa myös rukousta. Rukousaiheita, joita käydään käydään läpi nimettöminä ja luottamuksella, voi jättää s-postiin: [email protected] tai numeroon 040 779 9376. Vuonna 2014 kokoontumiset 16.1., 30.1., 13.2., 27.2. ja 13.3. 9.1.2014 klo 18.30 ”Usko mitä tahansa?” - Ajankohtaisilta Pusulan seurakuntatalossa: Ilkka Rytilahti luennoi ajankohtaissarjaan kuuluvas- Leena Anttila n Karjalohjan alueseurakunta seurakuntatoimisto Keskustie 30 09120 Karjalohja avoinna ma ja ke klo 9–15 p. (019) 355 109 [email protected] Pyhän Laurin kirkko Su 1.12. klo 10 messu, 1. adventtisunn., Penttinen, Marjanen, Saario & Laurin Laulajat, samaan aikaan lasten pyhäkoulu seurakuntakeskuksessa perhe- ja lapsityön tiloissa. Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa. Su 1.12. klo 18 adventtivesper, Panu Mäkelä, kanttorina Timo Saario, Lohjan kirkkokuoro laulaa. Pe 6.12. klo 10 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Korte, Stick, Timo Saario, mukana mieskuoro Lohjan Miehet, joht. Pia Hemminki. Ennen jumalanpalvelusta klo 9.30 seppelten lasku Karjalaan jääneiden ja vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkille. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sankarihaudalle, jonka jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Su 8.12. klo 10 messu, Lakomaa, Gripentrog, kanttorina Rahko-Leino, Laurentius-kuoro, joht. Pia Hemminki. Samaan aikaan lasten pyhäkoulu seurakuntakeskuksessa perhe- ja lapsityön tiloissa. Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa. To 12.12 klo 10 kehitysvammaisten joulukirkko, Sanna Ylä-Jussila La 14.12. klo 12.30 markkinamessu, Jukka Korva, haitari, Nonna Niemi-Saarela, viulu ja Kimmo Absetz, huilu. Arja Penttinen, liturgia, Laurin Sisarukset tanssivat Wim van der Kooij`n johdolla. Su 15.12 klo 10 messu, Stick, Mäkelä, urut Kerko. Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa. Su 22.12. klo 10 messu, Tuomanen, Penttinen, kanttorina Harri Kerko. Ti 24.12 klo 12 perheiden aattohartaus, Mäkelä, Lakomaa, RahkoLeino, lapsikuoro Laurinsäde. Ti 24.12 klo 13 koko perheen aattohartaus II, Mäkelä, Lakomaa, Rahko-Leino, lapsikuoro Laurinsäde. Ti 24.12. klo 16 Maasalon jouluvesper, Panu Mäkelä, kanttorina Timo Saario, Lohjan kirkkokuoro laulaa. Ti 24.12 klo 22 jouluyön kirkko, Juhani Korte, Timo Saario & Laurin Laulajat. Ke 25.12 klo 7 jouluaamun messu. Mäkelä, Stick, urut Kerko. To 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu, Mäkelä, Tuomanen, urut Timo Saario. Su 29.12. klo 10 messu. Penttinen, Lakomaa, kanttorina Rahko-Leino, Horst Gripentrog, viulu. Ke 1.1.2014 klo 10 uudenvuodenpäivän messu, Tuomo Mantere, Panu Mäkelä, urut Kerko. Su 5.1. klo 10 messu, Mäkelä, Stick, urut Pirjo Rajalin-Tymura. Ma 6.1. klo 10 messu, loppiainen. Gripentrog, Penttinen, urut Kerko. Jumalanpalvelus radioidaan joka sunnuntai klo 10 alkaen Radio Dein Leena Anttila n Lohjan seurakunnan kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Laurinkatu 40 PL 49, 08101 Lohja avoinna ma–pe klo 8.30–14.30 p. (019) 328 41 [email protected] [email protected] Lohjan kantaseurakunta urut Eerola. Ke 1.1.2014 klo 10 uudenvuodenpäivän Karjalohja-messu, Linnavirta, urut Eerola. Su 5.1. klo 10 messu Linnavirta, urut Orama. Ma 6.1. klo 10 loppaispäivän messu, urut Orama. Leena Anttila Kirkollisista toimituksista (kaste, häät, hautajaiset) sopiminen sekä virkatodistukset, sukuselvitykset ja avioliiton esteiden tutkinta kirkkoherranvirastosta ja alueseurakuntien seurakuntatoimistoista. Pikku Lauri -lasten kappeli kappelisali, Sibeliuksenkatu 2: Su 1.12. klo 12 ensimm. adventtisunnuntain perhekirkko, Sibeliuksenk. 2, Lakomaa, kanttorina RahkoLeino, mukana lapsikuoro Laurinsäde, perhekirkon jälkeen joulupuuro (vapaaehtoinen maksu). Ks. lasten ja perheiden kerhot netistä www.lohjanseurakunta.fi La 7.12. klo 18 nuorten messu, Panu Mäkelä, nuorten viikko-ohjelma netissä www.lohjanseurakunta.fi Lö 14.12. kl 14 De vackraste julsångerna i Lojo kyrka. Ti 24.12. kl 14 julafton, familjejulbön i Lojo kyrka, Riitta Mäenpää, Timo Saario, Aurora & Satu Tervahauta. Ti 24.12. kl 15 julafton, julbön i Virkby kyrka. Ons 25.12. kl 9 julmorgon i Lojo kyrka. Kaiku Mäenpää, Riitta Mäenpää, Harri Kerko, Kyrkvärd Birgitta Piippo. 6.1. kl. 13 högmässa i Virkby Kyrka, Kuismanen, Kerko. Vid behov av taxi till gudstjänst, mässa eller svenska kretsen kontakta chauffören Marko Kytölä tel 040 546 5549 senast dagen innan.Taxin kostar 5,00 € tur och retur. Leena Anttila Leena Anttila Lohjan seurakunta • Lojo församling¤ taajuudella 107,2 MHz. tapahtuu 28.11.2013-27.3.2014 3.2014 ISSN 1459-918X 8.12. 10.12. 11.12. 12.12. 15.12. 15.12. Sammatin alueseurakunta La 30.11. klo 9-13 joulutori nuorisoseurantalossa, myyntipöytä lähetystyön hyväksi, Tiernapojat esiintyvät. Itse tehtyä tavaraa voi lahjoittaa. Su 1.12. klo 18 messu, 1. adventtisunn., Marjanen, Tuulikki Eloranta avustaa. To 5.12. klo 13-14.30 Kultaisen iän kerhon joulujuhla seurakuntatalossa, mukana Alander ja Orama . Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajp. kirkossa, Marjanen, Orama, urut, seppeleet lasketaan sankarihaudoille jumalanpalveluksen jälkeen. Itsenäisyyspäivän pääjuhla Sampaalassa, kirkkokahvit, kunniamerkit. Su 8.12. klo 12 sanajumalanpalvelus, Marjanen, Orama urut. Ke 11.12. klo 18 raamattupiiri seurakuntatalossa. To 12.12. klo 12 varttuneen väen jouluateria seurakuntatalossa. Aterian järjestää diakoniatyön työryhmä. Su 15.12. klo 12 sanajumalanpalvelus, Marjanen, Orama urut. Pe 20.12 klo 14 Kaisankallion ehtoollishartaus. Su 22.12. klo 12 sanajumalanpalvelus, Marjanen, Orama urut. Ti 24.12. klo 15 jouluaaton 1. hartaus kirkossa, Marjanen, Orama urut. Ti 24.12. klo 17 jouluaaton 2. hartaus kirkossa, Marjanen, Orama urut. Ke 25.12. klo 8 jouluaamun kirkko. Tule tunnelmalliseen Sammatin vanhan ajan joulukirkkoon, missä aidot kynttilät palavat kattokruunuissa vain jouluaamuna, Marjanen, Orama urut. To 26.12. klo 12 Tapaninpäivän messu, Linnavirta, Orama urut. Su 29.12. klo 12 sanajumalanpalvelus, Mäkelä, urut Eerola. Ke 1.1. klo 12 messu. Su 5.1. klo 18 sanajumalanpalvelus. Ma 6.1. klo 12 loppiaisen messu. Raamatun maiden tansseja Raamatun maiden tansseja Mäntynummessa Laurin Sisarusten seurassa. Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] Kauneimmat Joululaulut 2013 Tervetuloa mukaan liikkumaan ja nauttimaan Välimeren maiden musiikista kevätkaudella joka toinen sunnuntai 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3. klo 18–20 Mäntynummen seurakuntataloon. Tanssinopettaja Wim van der Kooij opettaa Raamatun maiden tansseja. Harjoituksiin on vapaa pääsy. Laurin Sisarukset -tanssiryhmä on avoin 10–100-vuotiaille. Seurakunnan yhteyshenkilönä toimii nuorisotyönohjaaja Marita Laaksonen, puh. 050 572 1579, [email protected] 18.12. 18.12. 19.12. 15.12. 22.12. 22.12. 22.12. klo 18 Sammatin kirkko, Emilia Alander, Heikki Orama, kanttori. klo18.30 Lohjanportin seurakuntatalo, Hammarint. 4, Panu Mäkelä. klo18 Pyhän Laurin kirkko, Kauneimmat Joululaulut lapsiperheille, Anne RahkoLeino, Paula Miettinen. klo 14 Pyhän Laurin kirkko, Timo Saario, Laurin Miehet, Anna-Maija Lakomaa. klo 15 Pyhän Laurin kirkko, Kauneimmat Joululaulut lapsiperheille, Anne RahkoLeino & lapsikuoro Laurinsäde, Anna-Maija Lakomaa. klo 15 Nummen kirkko, mukana Kuusanmäki, Kuoppala, Solala sekä Nummen alueseurakunnan suurkuoro. klo 18 Karjalohjan kirkko. klo 19 Virkkalan kirkko, Harri Kerko, Collegiun musicum, Erkki Taivainen klo 19 Pyhän Laurin kirkko, Timo Saario, Lohjan kirkkokuoro. klo 15 Pusulan kirkko, mukana lapsikuoro, kirkkokuoro ja djembe-ryhmä. klo 17 Pyhän Laurin kirkko, Timo Saario, Laurin Laulajat ja Kirkkosällit. klo 19 Pyhän Laurin kirkko, Timo Saario, Laurin Laulajat ja Kirkkosällit. klo 12 Pusulan kirkko, Kauneimmat Joululaulut/messu, kirkkokuoro, Tarja Laakkonen/huilu ja Felix Adje/ djembet. De vackraste julsångerna 2013 13.12. 14.12. kl. 18 Virkby kyrka, Lucia-kröning, Lotta Nyman, Mari Nurmi. kl. 14 Lojo kyrka, Harri Kerko. Joulukonsertteja 30.11. 7.12. 8.12. 8.12. klo 16 Nummen kirkko: adventtikonsertti, Nummen torvisoittokunta, Nummen kirkkokuoro, Nummi-Pusulan Mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. klo 18 Pyhän Laurin kirkko: Lohjan Miehet, joht. Pia Hemminki. klo 15 Pusulan kirkko: Lohjan Miehet, joht. Pia Hemminki, ohjelma 15 € klo 17 Nummen kirkko: Trio Dolce Voce – Arjen rauhaa. Laura Riihimäki (laulu), 12.12. 14.12. 14.12. 14.12. 15.12. 26.12. Teemu Heinonen (huilu), Adrian Malén (piano). Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. klo 19 Pyhän Laurin kirkko: How Many Mothers & Papas No Mamas: Jo laulavat lumi ja tuuli, Mary had a baby! Konsertti sytyttäköön sydämiimme joulun valon, vapaa pääsy, ohjelman (à 10 €) tuotto hyväntekeväisyyteen. klo 15 Karjalohjan kirkko: Lohjan Miehet, joht. Pia Hemminki, laulusolistina Heikki Orama. klo 18 Pyhän Laurin kirkko: Lohjan orkesteri & Laurentius-kuoro, klo 18 Pusulan kirkko: Elja Puukko laulaa joululauluja Hannu Lehtikankaan säestyksellä, ohjelma 10 €. klo 18 Sammatin kirkko: Julius Westerberg-ensemble, Julius Westerberg, baritoni, Patrick Vena, kitara, Lisa Vanamo, oboe/ englannintorvi, Felices Navidades - jousikvartetti, liput 15€ tuntia ennen ovelta. klo 18 Pyhän Laurin kirkko: Laurentius-- kuoro, Tapaninpäivän joulukonsertti, johtaa Pia Hemminki, urut Iina Katila. Matalan kynnyksen teologinen opintopiiri Tavallista seurakuntalaista hämmentää, miten eri tavalla Raamattua voi käyttää ja tulkita. Kerran kuussa kokoontuvassa teologisessa opintopiirissä haluamme oppia keskustelemaan teologisista kysymyksistä avoimesti ja monipuolisesti toistemme ajatuksia kunnioittaen. Arvostamme enemmän ajankohtaisia kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Siksi alustajiksi on kutsuttu teologian asiantuntijoita laidasta laitaan. Ilta alkaa klo 17.30 kahvitellen. Illan alustus alkaa klo 18. Keskusteluun varataan aikaa runsaasti. Tule mukaan ja ole elämäsi teologi! Arja Penttinen Seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2, klo 18: 12.12. Jaakko Heinimäki luterilainen etiikka. 16.1. Jussi Sohlberg, Kirkkohallitus, Luterilaisuutta, henkisyyt- tä, maallistumista - Miltä uskonnollisuus näyttää tämän päivän Suomessa, 13.2. Heikki Marjanen, Sammatin alueseurakunta, Isä meidän rukous II osa. 13.3. Martti Muukkonen, Nurmijärven seurakunta, Geomytologia – Raamatun alkukertomukset. 10.4. Eija Kemppi, Kansan Raamattuseura (aihe vielä avoin) 15.5. Riitta Laakio, Suomen Lähetysseura, Luomisen teologia lähetystyön perustana Teologia on oppi Jumalasta. Sitä on opetettu Suomen Turussa jo 1600-luvun alkupuolella. Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta uskonpuhdistuksesta. Martti Lutherin tavoite oli saada Raamattu kansankielelle. Hän oli myös verraton keskustelija ja opettaja. Lohjan seurakunta toivottaa kaikille alueen asukkaille Rauhallista ja Hyvää Joulua sekä Siunattua Uutta Vuotta 2014. Piirros: Anniina Mikama /Kirkon kuvapankki Lohkare 15 Kohtaamisia Afrikan taivaan alla Ville Asikainen /KUA Toimittaja Hilkka Hyrkkö Lohjalta toimii Afrikassa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän vapaaehtoistyössä. Hän kertoo kokemuksistaan nyt kun pesti on puolivälissä. K un näin viime keväänä Kirkon Ulkomaanavun työpaikkailmoituksen ”Etsimme kokeneita viestinnän ammattilaisia vapaa-ehtoistyöhön alue- ja maatoimistoihimme Länsi- ja Itä-Afrikkaan, Haitiin ja Jordaniaan”, ajattelin heti, että tuo on minun työtäni! Mieluisimmaksi kohteeksi asetin Itä- ja eteläisen Afrikan aluetoimiston Nairobissa, Keniassa, ja täällä sitä nyt ollaan! Afrikka on aina ollut lähellä sydäntäni. Kuulun niihin ikäluokkiin, joka on elänyt omaa nuoruuttaan Afrikan valtioiden itsenäisyyden ensivaiheiden mukana. Olen kulkenut ylpeänä eri vapautusliikkeiden rintanappia kantaen ja palvonut Nelson Mandelaa ja Desmond Tutua. Ensimmäistä kertaa laskeuduin Nairobin lentokentälle liki kolmekymmentä vuotta sitten. Nairobissa räjähti Kenia ja sen pääkaupunki on muuttunut. Nyt täällä on pilvenpiirtäjiä, valtavat liikenneruuhkat ja kasvava rikollisuus. Kolmekymmentä vuotta sitten kävelimme kaupunkia ristiin rastiin ja isäntäperheemme asui tavallisessa kerrostalossa. Nyt me valkoinen väki olemme tiukasti aitojen, koirien ja vartijoiden takana, eikä kävelemistä suositella muuta kuin seurassa keskellä päivää ja liikepaikalla. Ankaraa tuntumaa turvallisuusriskeistä saimme kolmannella Nairobi-viikolla, kun kansainvälisen terrorismin somalijärjestö, alShabaab, hyökkäsi kuulomatkan päähän, kauppakeskukseen ja piti koko maailmaa jännityksessä neljä päivää. Hilkka Hyrkkö (kesk.) Erigavossa, Somalimaassa, jossa hän työskenteli marraskuussa 10 päivää. Hän oppi, että rauha on muslimin korkein tavoite. Rauhantekijät ovat kaikkien marttyyreiden yläpuolella. Kostonkierre Somaliassa Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyö- ja humanitaariset hankkeet ovat naapurimaissa: olemme isosti mukana Somalian rauhanprosessissa. Ensin on soviteltava ihmisten väliset kiistat, joista on poikinut klaanien välinen koston ja korvausten kierre. Somalien klaanirakenteen mukaan koko klaani on syyllinen, jos Harri Halme Tausta Hilkka Hyrkkö työskentelee vapaaehtoisena viestintäasiantuntijana Kirkon Ulkomaanavun Itä- ja eteläisen Afrikan toimistossa. 16 klaanin jäsen on tehnyt rikoksen. Vapausrangaistusta ei tunneta, vaan tasoihin pyritään pääsemään kostamalla tai vahingon kärsineelle klaanille määrätyillä korvauksilla. Rutiköyhässä maassa ei vain tahdo olla voimavaroja tuhansien dollareiden ja kymmenien kamelien korvauksille. Näissä ruohonjuuritason sovitteluissa on päästy hyviin tuloksiin ja sen jälkeen voidaan Lohkare •Hilkka Hyrkkö on lohjalainen toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Hän on kotoisin maanviljelijä- ja evakkoperheestä Lohjan Nummenkylästä ja on käynyt koulunsa Lohjalla. •Toimittajan työ on kuljettanut häntä maasta toiseen: ensimmäisen kerran hän muutti ulkomaille 1989 osallistuakseen Nordisk Journalist Kursuksen pitkälle jatkokoulutuskurssille Tanskassa, Århusissa. •Muutto Keniaan on kymmenes ulkomaankomennus. Useimmiten matkalaukku on pakattu itään muuttamista varten: kolmesti Pietariin, kerran Moskovaan YLE:n kirjeenvaihtajaksi ja kerran Keski-Aasiaan, Tadzhikistaniin Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi. •Pisimpään Hyrkkö on ollut töissä YLE:ssä eri toimituksissa ja viimeksi viestintäpäällikkönä, yhteensä neljätoista vuotta. Viimeksi kuluneet kolme vuotta hän on ollut vapaa toimittaja ja viestintäkonsultti. •Vuodesta 2000 koti on taas ollut Lohjalla. Luonnonkauniille paikalle Hormajärven rantaan on turvallista palata maailman myrskyistä. alkaa tukea paikallishallinnon muodostamista klaanijärjestelmästä huolimatta. Rauhantekijä paratiisiin Olin marraskuun alussa kymmenen päivää Somalian pohjoisosassa, Somalimaassa, ja katsoin vaikuttuneena, miten murhaaja ja murhatun poika istuivat rinta rinnan, sovussa. He olivat moskeijassa vannoneet, että kostonkierre katkeaa tähän ja he aikovat edistää sopua ja rauhaa kaikin keinoin. Samalla opin, että rauha on muslimin korkein tavoite. Koraani ja Allah nostavat rauhantekijät kaikkien marttyyreiden yläpuolelle. Rauhantekijällä on varma paratiisipaikka. Kaksi härkää ja aura Etelä-Sudanissa, maailman nuorimmassa valtiossa, Kirkon Ulkomaanapu tukee maataloushankkeita. Sielläkin pitkä sisällissota pakotti ihmiset pois kotiseudultaan ja evakossa ehtivät kadota siemenet ja työkalut ja unohtua maanviljelytaitokin. Maanviljelijöillä on mahdollisuus osallistua projektiin kaksi härkää ja aura. Näihin hankintoihin saa kymmenen prosentin omarahoituksella lainaa, jota makse- taan takaisin sitten, kun satoa on saatu myydyksi. Maa ja ilmasto suosivat viljelyä. Paria sadekauden kuukautta lukuun ottamatta voidaan kylvää ja korjata ympäri vuoden. Härkien ansiosta maanmuokkaus on tehostunut niin paljon, että maissisato on jopa kaksinkertaistunut. Itä- ja eteläisen Afrikan toimisto ulottuu etelässä aina Mosambikiin ja Zimbabween saakka. Sinnekin toivon pääseväni ennen kuin komennukseni helmikuun lopussa päättyy. Tieto auttaa Mitä viestinnän vapaaehtoinen sitten tekee? Tärkein tavoitteeni on saada kiinnostavaa ja kannustavaa tietoa Kirkon Ulkomaanavun hankkeista kaikkien seurakuntalaisten ja suomalaisten veronmaksajien näkyville. Toisaalta on tärkeää, että avunsaajat kohdemaissa tietävät, millaisen järjestön kanssa he ovat tekemisissä. Nairobi on lukuisten eri kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden solmukohta. Osa työtäni on solmia suhteita ja jakaa tietoa ja kokemuksia muiden alan toimijoiden kanssa. Hilkka Hyrkkö
© Copyright 2025