Vuosikertomus 2013.pdf
VUOSIKERTOMUS 2013 Mäntsälän Sähkö Oy SISÄLTÖ Paikallinen vaikuttaja 4 – 5 Toimitusjohtajan sanat 6 – 7 Varatoimitusjohtajan sanat 8 – 9 Yhteiskuntavastuu 10 – 11 Asiakkuudet 12 – 13 Energialiiketoiminta 14 – 15 Lämpöliiketoiminta 16 – 17 Energiatehokkuusliiketoiminta 18 – 19 Verkkoliiketoiminta 20 – 21 Nettiliiketoiminta 22 – 23 Henkilöstö 24 – 25 Talous 26 – 27 Hallituksen toimintakertomus 28 – 31 Tilinpäätös 32 – 49 PAIKALLINEN VAIKUTTAJA Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Tarjoamme monipuolisia energia-alan tuotteita ja palveluja. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä, maakaasua, laajakaistapalveluja sekä energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja palveluja. Lisäksi valikoimaamme kuuluvat urakointipalvelut. Toiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Energia-alan perinteiset ratkaisut ovat saaneet kirittäjikseen uudet teknologiat ja kiristyvän ympäristölainsäädännön. Sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin lisäksi nykyisin painoarvoa saa yhä enemmän asiakkaan tapa käyttää energiaa. Toimintavuoden keskeisimpiä asioita oli päätös jatkaa mukana Fennovoimassa, kaukolämmön tuotannon vaihtoehtojen selvittäminen sekä asiakastietojärjestelmän uusiminen. Energiatehokkuusliiketoiminta Energian säästö ja sen tehokas käyttö ovat tulevaisuudessa kestävän kehityksen kulmakiviä. Energiatehokkuusliiketoiminta huolehtii energian järkevän käytön edistämisestä, tietoisuuden lisäämisestä sekä monipuolisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta asiakkaillemme. Keskeisiä asioita toimintavuonna olivat tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen, asiakastarpeiden ymmärryksen kasvattaminen ja tunnettuuden nostaminen siitä, että Mäntsälän Sähköstä saa muutakin kuin sähköä ja lämpöä. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta huolehtii toimialueensa jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuuden pitäminen hyvänä kehittämällä verkoston kunnossapito-, tarkastus- ja raivaustoimintaa. Verkkoliiketoiminta hoitaa verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadunvalvonnan lisäksi mittarointija vikapalvelut. Nettiliiketoiminta Mäntsälän Sähkön nettiliiketoiminta vastaa monipuolisten internet-palveluiden tuottamisesta asiakaskunnalleen. Laajakaistayhteytemme keskittyvät valokuidulla toteutettuihin yhteyksiin, jotka AVAINLUVUT mahdollistavat kaikkien palveluiden häiriöttömän toimivuuden. Meiltä on saatavana myös TV-kanavapaketit. Vuosi 2013 Kertomusvuosi oli 87. toimintavuosi, josta kahdeskymmenesneljäs yhtiömuotoisena. Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2013. Liikevaihdon kasvu oli kuitenkin maltillista laskeneiden sähköenergian hintojen ja taantuman vuoksi. Yhtiössä otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä. Kokonaisuutena vuosi oli varsin hyvä ja budjetoitu tulostavoite ylitettiin selkeästi. 2013 20122011 Liikevaihto, 1000 € Liikevaihdon kasvu, % Liikevoitto, 1000 € Liikevoitto, % Tilikauden voitto, 1000 € 25 957 6,3 2 006 7,7 1 476 24 422 6,5 1 571 6,4 1 197 22 935 5,2 430 1,9 10 Taseen loppusumma, 1000 € Investoinnit, 1 000 € Oman pääoman tuotto, % (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) Omavaraisuusaste, %* 48 535 6 534 17,6 7,5 46,8 44 818 6 541 16,0 8,8 48,4 38 777 6 894 16,1 2,4 50,8 155 347 36 38 168 339 38 21 63 58 Sähkön myynti, GWh Sähkön siirto, GWh Kaukolämmön myynti, GWh Kaasun myynti, GWh Henkilökunta keskimäärin *sisältää liittymismaksut 4 167 326 33 19 56 ENERGIA-ALALLA EDESSÄÄN KIPERIÄ RATKAISUJA Vuosi 2013 oli energiayhtiöille varsin haastava. Energia-ala on monella tavalla murroksessa. Muutosvauhti on kovin Keski-Euroopassa, missä sähköyhtiöiden taloudelliset tunnusluvut ovat romahtaneet ja yhtiöiden arvosta kadonnut yhteensä satoja miljardeja euroja. Tilanne on haastava myös Suomessa. Sähkön kysynnän kasvu on hiipunut taantuman myötä ja sähkön tukkuhintataso on ollut alhainen. Merkittävänä syynä sähkömarkkinoiden haasteisiin on poliittinen toimintaympäristö, joka on seurausta EU:n yhteisistä ja eri maiden kansallisista päätöksistä. Tästä näkökulmasta ei liene yllättävää, että kaukolämmön asema suhteessa maalämpöön tai maakaasun kilpailukykyisyys polttoaineena on haasteellinen erityisesti, jos lämmöntuotannon yhteydessä ei pysty tuottamaan sähköä, mikä on tilanne Mäntsälän Sähkön pienissä kaukolämpöverkoissa. Biokaasu sinänsä saattaisi tuoda helpotusta, mutta emme voi tuudittautua sen varaan. Onneksemme saamme Mäntsälään Yandexin merkittävän kokoisen datakeskuksen, jonka hukkalämmöllä pystyisimme tuottamaan huomattavasti enemmän lämpöä, kuin kaukolämpöverkostomme tarvitsee. Jos jostakin syystä tämä reitti ei etenisi, olemme käynnistäneet myös hakelaitoksen investointisuunnittelun, jotta tarvittaessa voidaan nopeasti edetä vaihtoehtoista reittiä. Vastaavalla tavalla näemme hajautetun energiantuotannon meille suurena mahdollisuutena, emme uhkana. Jakelualueellamme on isoja viljatiloja etelässä ja suuria karjatiloja pohjoisessa. Maatilayrittäjät tuntevat hyvin mm. KeskiEuroopan bioenergia-asioita. Ei ole kuin ajan kysymys, kun he lähtevät tavalla tai toisella hajautettuun energian tuotantoon. Meille se tuo mahdollisuuden olla mukana kumppanina, tuottajana ja/tai palvelumyyjänä. Se edellyttää joka tapauksessa sähköverkon kehittämistä ja energian ottoa omaan verkkoon. Siksi olemme lähteneet voimakkaasti ja innolla tarjoamaan energiatehokkuuspalveluja. Hyvin niissä on edettykin. Myymme vuositasolla merkittävän määrän ilma- ja maalämpöpumppuja ja viime kesänä alkanut aurinkosähköjärjestelmien myynti on lähtenyt käyntiin yllättävänkin hyvin. hieman tuulivoimaa käyttöömme osakkuusyhtiöidemme kautta ja sekä Olkiluodon että Fennovoiman ydinvoimahankkeet etenevät. On kuitenkin totta, että tämän hetkiset sähkön tukkumarkkinahinnat eivät tue minkään sähköntuotantokapasiteetin rakentamista kaupallisista lähtökohdista. Sähkö on markkinoilla niin halpaa, että ainoa kannattava uusi tuotantokapasiteetti rakennetaan Suomessakin syöttötariffien varassa. On selvää, että näin ei voi jatkua. Energia ei synny tyhjästä, tyhjätasku julkinen sektori ei pysty verovaroin rahoittamaan investointeja ja jos investointeja lykätään, yhteiskunta löytää sen edestään. Energiapolitiikka on vaarallisella tiellä. Ainakin jos ajatellaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Viime aikoina esillä ollut sähkön toimitusvarmuuden kehittäminen ja maakaapeloinnin lisääminen ei sekään ole meidän näkökulmastamme erityinen murhe. Meillä on hyvä tilanne, olemme jo vuosikausia investoineet huomattavasti sähköverkon kehittämiseen. Verkkomme täyttää jo nyt varsin hyvin tulevat vaatimukset, mutta toki meilläkin asiaan joudutaan paneutumaan ja verkon kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja. Meillä tämä liittyy kuitenkin enemmän kasvaneisiin asiakas- ja sähkönsiirtomääriin. Ehkä kaikkein kiinnostavin mahdollisuus liittyy kuitenkin ympäröivän maailman muutokseen. Länsimainen elintaso perustuu pitkälti 1700-luvulla alkaneeseen aikakauteen halvasta energiasta ja halvoista luonnonvaroista yleisemminkin. Päivästä, jolloin Thomas Newcomen pelasti teollisen vallankumouksen romahdukselta ja aloitti nykypäiviin jatkuvan energiakilpailun, tiedetään vain muutamia yksityiskohtia. Ne sijoittuvat vuoteen 1712, luultavasti maaliskuuhun, Coneygreen kivihiilikaivokselle Englannin suurimmalle kivihiilikentälle Stafforsshiressä. Tuolloin 49-vuotias Newcomen esitteli hiilellä toimivan lämpövoimakoneen, jolla oli tarkoitus pumpata vettä tulvivasta kaivoksesta. Mäntsälän Sähkö on pyrkinyt vahvistamaan sähkön tuotannon omavaraisuuttaan. Kuluneen vuoden aikana saimme 6 Kone toimi ja mahdollisti sen, että Lontoossakin yli tuhat tonnia hiiltä päivässä kuluttava elämäntapa saattoi jatkua. Pelkästään Britanniassa kivihiilen tuotanto kohosi vuoden 1712 noin kolmesta miljoonasta tonnista lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 1750 mennessä. Tällä tiellä olemme yhä ja vasta viime vuosina olemme alkaneet uskoa, että näin ei voida jatkaa. Meillä ei riitä energiavaroja, eikä muitakaan luonnonvaroja, eikä maapallon ilmasto ja luonto sitä kestä. Viimeisinä vuosina onkin tehty paljon tutkimuksia ja esimerkiksi VNK:n tulevaisuusselonteossa nostetaan esiin yhteiskunnallisia tavoitteita. Elintasosta, hyvinvoinnista ja talouden kehittämisestä ei ole aikomus tinkiä. Energian kulutusta ja päästöjä on sen sijaan tarkoitus leikata huomattavasti, jopa 80 %, vuoteen 2050 mennessä. Tavoite tuntuu mahdottomalta saavuttaa. Onneksi kuitenkin ihmisten elämäntavat näkyvät muuttuvan vieläkin voimakkaammin. Eri tutkimusten mukaan eurooppalaisten elämäntavat muuttuvat vuoteen 2050 mennessä merkittävästi. Se tarkoittaa valtavaa muutosta energia-alalle. Energia-ala on ollut hyvin konservatiivinen, luvalla sanoen katsonut lähinnä peräpeiliin ja alan asiantuntijat ovat saaneet kehittää alaa keskenään. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi muutos näyttäytyy alalle yllättävänä ja vaikeasti hahmotettavana, epäselvänä. Toisaalta suuri pääoman tarve on tehnyt muutoksista hitaita. Nyt tilanne on muuttumassa. Enää harvalukuinen päättäjäjoukko ei teekään valintoja omassa piirissään. Mukaan on tullut hyvin laajalukuinen joukko toimijoita, jotka tekevät energian käyttöön vaikuttavia valintoja ja päätöksiä osana jokapäiväistä elämäänsä kansalaisina, kuluttajina, päätöksentekijöinä yrityksissä ja yhteisöissä. Toisin sanoen: he asiakkainamme päättävät, mihin rahansa kuluttavat ja miten paljon ja millaista energiaa käyttävät. Tämä tulee olemaan valtava muutos, kun samalla arvot ja elämäntavat muuttuvat. Eihän autokaan ole enää samanlainen halun kohde nuorille kuin se oli vielä vaikkapa minulle. Asiaa on tutkittu paljon ja Mäntsälän Sähkössäkin on teh- 7 ty skenaarioanalyysejä siitä, mitä meille voisi tarkoittaa, jos maailma muuttuu vieläkin enemmän kilpailun maailmaksi tai on esimerkiksi teknologian läpäisemä tai suosii paikallisia kiertoja, ja ihmiset haluavatkin toimia omien empaattisten yhteisöjensä kautta. Onhan meillä Suomessakin jo nähty naapuruston ostavan ja asentavan yhteistuumin jopa aurinkosähköä. Pohtiessaan erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, vakuuttuu aika nopeasti, että energia-ala tulee muuttumaan merkittävästi. Sekin lienee aika varmaa, että nykyisillä tuotteilla, palveluilla ja osaamisella ei voi tehdä nykyistä liikevaihtoa tai -voittoa. Eivät ainakaan kaikki nykyiset yritykset. Päätöksentekijät, asiakkaamme, ovat moninaisempi joukko, kuin mihin energia-ala on tottunut, mutta joku hoitaa energia-asioita tulevaisuudessakin. Sen, hoidammeko niitä me, päättävät asiakkaamme. Esa Muukka toimitusjohtaja ICT:N TULEVAISUUS Tietojärjestelmämurros ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet sekä ongelmat – – Viime viikonloppuna pieleen mennyt palvelimen siirto jumitti paketteja kauppoihin ympäri Suomen, sanoma- lehti kertoo. Järjestelmän toimimattomuuden takia koulussa ei voitu muun muassa varmistua siitä, että tiedot olivat siirtyneet oikein. – 48 prosenttia liiketoimintajohtajista kertoi haastattelussa törmäävänsä itongelmiin lähes päivittäin. – Kolme neljästä johtajasta totesi, etteivät it-ongelmat ole ainakaan paranemaan päin. – Joka toisen suomalaisen pörssiyrityk- sen verkoista löydettiin merkkejä käynnissä olevasta tietomurrosta. – Yritysten sisäisistä järjestelmistä ja verkoista avautuu salattuja yhteyksiä eri puolilla maailmaa oleviin palveli- miin, joiden kautta hyökkäyksiä koordinoidaan. – Puolitoista vuotta aikataulusta myö- hästyneen järjestelmän kehittäminen tuli myös arvioitua kalliimmaksi. – Suoraveloituksen loppumisen piti tapahtua lähes huomaamattomasti, mutta nyt tilanne näyttää pahalta. Tietojärjestelmähankkeiden epäonnistumiset ovat kasvava osa uutisvirtaa. Vastoinkäymiset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Suomea pidettiin tietotekniikan kehityksen ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mallimaana. Ei pidetä enää. Onko syy alan ammattitaidon rapautumisessa, teknisissä järjestelmissä tai järjestelmien monimutkaisuudessa? Onko syy kenties halussa integroida yritysten liiketoimintajärjestelmät liian laajoiksi kokonaisuuksiksi? Kuvastaako Nokian puhelinliiketoiminnan raju romahdus osaltaan suomalaisen tietoteknisen ja ohjelmistoalan tuotekehityksen jäämistä jälkeen uusimmista innovaatioista? Palvelusta kilpailukeino On tietenkin selvää, että yritysten pitää kehittää liiketoimintojaan ja automatisoida manuaalista työtä kyetäkseen vastaamaan alati kiristyvään kansainväliseen kilpailuun. Tuottavuuden kohottaminen ei koske yksinomaan kansainvälisiä yrityksiä, vaan se kohdistuu voimakkaasti myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin - julkinen sektori mukaan lukien. Liiketoiminnan luonteen muuttuminen pakottaa myös energiayhtiöt muokkaamaan palveluprosessinsa täysin uuteen uskoon. Jatkossa vanhoilla toimintatavoilla ei ole enää mahdollista toimia markkinoilla, joita ei vielä eilen ollut. Energiayhtiöillä tämä tarkoittaa sähkömarkkinoiden vapautumisen jatkumista ja markkinoiden laajentumista pohjoismaiselle tasolle. Yritys, joka haluaa toimia uudessa markkinatilanteessa, on pakotettu uusimaan nykyiset toimintamallinsa ja samalla automatisoimaan asiakaslähtöisyyttä haittaavia prosessejaan. Energiayhtiöissä on perinteisesti operoitu useilla erillisillä tietojärjestelmillä. Sähköverkkojen valvontaa on hoidettu jo vuosikymmeniä kaukokäytön avulla. 8 Ennen asiakastietojärjestelmällä hoidettiin ainoastaan laskutus, nyt siihen kuuluu myös asiakkuuden hallinta. Verkon suunnittelua ja teknistä laskentaa on operoitu erillisellä suunnittelujärjestelmällä, joka on integroitu käytönvalvonnan kautta kaukokäyttöön ja asiakaspalvelun hallintajärjestelmään. Kun määräykset ja vaatimukset ovat muuttuneet, käytössä olevia tietojärjestelmiä on jouduttu vuosien mittaan muokkaamaan ja paikkailemaan. Myös monimutkaistuneet toimintaprosessit ovat hankaloittaneet järjestelmien hallintaa ja käyttöä. Etäluenta automatisoi sähkön laskutusta Energiayhtiöt ovat seuranneet suurten asiakkaiden sähkön käyttöä tuntitasolla jo useita vuosia. Sitä vastoin vasta viime vuonna saimme kaikki pienasiakkaat reaaliaikaisen kulutustiedon piiriin, kun kaikki sähkönkäyttöpaikat liittyivät etäluentaan. Jatkossa kulutustieto siirtyy automaattisesti asiakkaan mittarilta energiayhtiön laskutusjärjestelmään, sieltä edelleen laskujen tulostus- ja lähetysjärjestelmään palveluoperaattorille. Sieltä laskut siirtyvät entistä useammin sähköisenä asiakkaan pankkiin, paperilaskujen määrän jatkaessa voimakasta vähenemistään. Samalla asiakas on saanut mahdollisuuden seurata kulutustaan lähes reaaliaikaisesti energiayhtiön online-palvelussa. Siellä ovat nyt myös koska tahansa asiakkaan nähtävillä hänen solmimansa sähkönmyynti- ym. sopimukset. Tulevaisuus älykkäiden paikkatietojärjestelmien Lähitulevaisuudessa älykkäät paikkatietojärjestelmät edesauttavat tiedon hyödyntämistä. Älykkäässä paikkatiedossa eri tietojärjestelmät voivat käsitellä samaan toimintaan liittyviä tietoja ja muodostaa niistä karttapohjalla esitettävän koosteen. Toimintaympäristön muuttuminen ja asiakkaiden uudet mobiililaitteet tuovat varmasti jatkossa uusia ajatuksia tarjottaviin palveluihin. Energiayhtiöillä on hyvä lähtökohta paikkatiedon käyttöön, ovathan yhtiön kaikki asiakkaat jo karttapohjaisissa verkkojärjestelmissä. Paikkatietopohjainen tietojen analysointi auttaa palvelun laadun kehittämisessä ja mahdollistaa samalla asiakkaiden toiveet saada enemmän ja laadukkaampaa tietoa omasta käytöstään - liittyy se sitten sähkön hankintaan, siirretyn sähkön laatuun, tai vaikkapa tietoliikenneyhteyksien nopeuden nostamiseen. Älykkään paikkatiedon käyttö parantaa yritysten mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan entistä monipuolisemmin ja tarkemmin. Verkkopalvelujen merkitys kasvaa huikeasti Vaikka sähköinen asiointi koetaan jo nykyisin itsestään selväksi vaihtoehdoksi, verkkopalvelujen käyttö on vasta kasvukäyränsä alussa. Lähivuosina näemme räjähdysmäisen kasvun palvelujen ulottuessa yhä uusille aloille. Tulevaisuudessa asiakas voi hoitaa lähes kaikki energiayhtiön tarjoamiin palveluihin liittyvät tarpeensa suoraan verkossa kotonaan hänelle parhaiten sopivana ajankohtana. Jo nyt tietoa voidaan hyödyntää suju- vasti missä tahansa liikuttaessa älypuhelimilla ja tableteilla. Mäntsälän Sähkö tarttui ns. härkää sarvista ja käynnisti asiakastietojärjestelmänsä uusinnan muutama vuosi sitten yhteistyössä osakasyhtiömme Tripowerin muiden osakkaiden kanssa. Hankkeen edetessä tuli selkeästi esille, miten nopea on ympäröivän yhteiskunnan muutosvauhti ja sen vaikutus järjestelmiltä vaadittaviin ominaisuuksiin. Sopimusvaiheessa vielä täysin yksiselitteiseltä tuntunut ratkaisumalli pitikin muokata hankkeen edetessä aivan toisennäköiseen asentoon. Ei siis ole mitenkään poikkeavaa, että jutun alussa kerrotut ongelmat ovat tulleet tutuiksi niin monille tietojärjestelmiään uusineille. Kehitystyö jatkuu edelleen rinnan järjestelmän käyttöönoton kanssa. Asiakkaan parhaaksi Mäntsälän Sähkö haluaa tarjota asiakkailleen parhaan mahdollisen palvelukokemuksen yhdistettynä kilpailukykyiseen hintaan. Yhtenä osana tätä kehityspolkua tarjoamme asiakkaillemme monipuoliset mahdollisuudet hoitaa meidän suuntaan liittyviä asioita perinteisen asiakaspalvelukohtaamisen lisäksi myös sähköisesti uusien online-palvelujen kautta helposti, nopeasti ja juuri hänelle sopivalla hetkellä. Asiakaspalvelumme palveluaikoja on laajennettu arki-iltoihin ja osittain myös viikonlopulle. Jatkossa meidät siis tavoittaa entistä helpommin. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja YHTEISKUNTA- VASTUU Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu Mäntsälän Sähkö noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Olemme mukana sellaisten voimalaitosten rakentamisessa, joiden energiantuotanto on ympäristön kannalta kestävää. Mäntsälän Sähköstä on toimintansa aikana tullut asiakkaidensa arvostama toimija. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on yksi keskeisistä elementeistä Mäntsälän Sähkön menestykselle. Arvomme; yhdessä tekeminen, joustaminen ja luottamus, ovat perustana kaikessa päätöksenteossa ja tekemisessä. Myös avoimuus ja valmentava esimiestyö tukevat työssä viihtymistä. Henkilöstön jaksamiseen, työkykyyn ja työturvallisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Mäntsälän Sähkö on yksi Mäntsälän suurimmista työllistäjistä ja veronmaksajista. Yhtiö on kokoluokaltaan merkittävä sähkön ja maakaasun jakelija sekä kaukolämmön tuottaja Suomessa, huolehtien 10 kunnan alueella sijaitsevan toimialueensa asukkaiden ja yritysten energian saatavuudesta ja tietoliikenneyhteyksistä. Tunnemme vastuun asiakkaiden kohtuuhintaisen energiansaannin varmistajana. Olemme sitoutuneet energiateollisuuden energiatehokkuuden puiteohjelmaan, joka velvoittaa meitä parantamaan omaa energiatehokkuuttamme, sekä edistämään asiakkaidemme energiatehokkuutta. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme energiatehokkuutta tarjoamalla heille neuvonnan ja opastuksen lisäksi energian säästöön kattavan valikoiman erilaisia tuotteita, sekä niiden huoltopalveluja. Viime vuonna otimme käyttöön Nummisten koulun uuden pellettilämpölaitoksen ja Saaren kylään rakensimme vanhan raskasta polttoöljyä käyttävän lämpölaitoksen rinnalle uuden pellettilämpölaitoksen, jolla korvaamme valtaosan raskaan polttoöljyn käytöstä. Myös energiatehokkuusliiketoimintamme on saanut vankan jalansijan toimialueellamme, erityisesti panostamme aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tiedostamme eri polttoaineiden tuomat haasteet ympäristölle ja haemme uusia keinoja mm. hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Haluamme varmistaa, että koko energiantoimitusketjumme valinnat ovat kestävän kehityksen mukaiset. Tuemme nuorten energiaopetusta ja kannustamme nuoria opiskelemaan energia-alan ammatteihin. Meille on tärkeää varmistaa tulevaisuuden työvoiman saatavuus myös Mäntsälän seudulla. Tarjosimme tuttuun tapaan energiansäästöviikolla tokaluokkalaisille energian järkevän käytön opetusmateriaalin. Valtaosa verkkoalueemme 9-luokkalaisista kävi tutustumassa Naarkosken vesivoimalaitokseen ja perehtyi samalla energia-alan asioihin ja ammatteihin. TET:läiset, työharjoittelijat ja kesätyöntekijät tutustuivat myös kattavasti toimintaamme. Stipendejä annoimme matemaattisissa aineissa pärjänneille lukiolaisille ja yläkoululaisille. Ehnroosin yläkoulun CERN-luokkien kummiyrityksenä olemme toimineet vuodesta 2009 asti. Teemaluokka kokoaa matemaattis-luonnontieteellisistä aineista innostuneita nuoria kansainvälisyyttä, kulttuuria ja luonnontiedettä sisältävään koulutusohjelmaan. Vuosi vuodelta teemaluokka on kasvattanut kiinnostusta koululaisten keskuudessa ja viime vuonna hakijoita luokalle oli ennätysmäärä, 44 koululaista. 10 Valtaosa toiminta-alueellamme kulutetusta sähköstä on joko tuotettu osuusvoimalaitoksissamme, tai on omaa hankintaamme ja myymäämme. Olemme jo vuosia panostaneet sähköverkkomme laadun parantamiseen. Voimmekin katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja olla varmoja, että verkkomme täyttää tulevat luotettavuusvaatimukset investointien tulosten näkyessä jo tänään. Mäntsälän kunta omistaa Mäntsälän Sähkön sataprosenttisesti. Tuloutamme kunnalle vuosittain merkittävän, miljoonaluokan osingon. Tavoitteenamme on käyttää paikallisia yhteistyökumppaneita toiminnassamme aina sen ollessa mahdollista. Pyrimme myös maksimoimaan, että yli 25 miljoonan euron liikevaihdostamme mahdollisimman suuri osa jää paikkakunnallemme tukemaan alueen hyvinvointia meidän asiakkaidemme hyväksi. v. Avoimuus ja läpinäkyvyys Tarjoamme asiakkaillemme kattavan valikoiman erilaisia energia- ja tietoliikenneratkaisuja, jotka vastaavat asumisen ja yrittämisen perustarpeisiin. Haluamme auttaa asiakkaitamme tekemään kestäviä päätöksiä omien tarpeiden ja lähtökohtiensa pohjalta. Asiakaspalvelutilanteiden lisäksi asiakkaat kohtaavat meidät avoimen viestinnän ja mainonnan kautta. Kotisivujen sisältöä kehitetään säännöllisesti ja asiakasviestintää muutetaan mm. asiakaspalautteiden avulla. Keskeinen asiakasviestinnän väline IloWatti-asiakaslehti uudistettiin. Palautepalvelu on ollut käytössä vuoden ja löytänyt asiakkaamme. Kotisivuillamme on voinut myös seurata sähkönjakelun tilannetta reaaliaikaisesti. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 2009 asti olemme toimineet Ehnroosin yläkoulun CERNluokkien kummiyrityksenä. Työyhteisössä viestiminen kuuluu jokaisen ammattirooliin. Valmentava johtaminen, tiimipalaverit ja kehityskeskustelut ovat luonnollinen osa jokaisen esimiehen työtä. Työyhteisötaitoja valmennettiin koko henkilökunnalle. Jokainen vastaa avoimesta ja riittävästä viestinnästä. Laaja joukko avainhenkilöitä kirjoittaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvään henkilöstölehteen ja tarpeen tullen myös intraan. ASIAKKUUDET Energia-ala on kuin mikä tahansa muukin kilpailtu ala. Meiltä odotetaan samaa korkeaa palvelutasoa kuin muilta yrityksiltä ilman kustannustason nousua. Asiakasodotukset ovat vain viime vuosina kasvaneet entistä kiihtyvämpään tahtiin. Meistä jokainen haluaa räätälöityä, nopeaa ja laadukasta palvelua, nyt ja heti. Asiakaspalvelumme on hoitanut laajaalaisesti erilaisia palvelutilanteita. Viimeisinä viitenä vuotena olemme kehittäneet asiakaspalvelun organisaa- 8-18 Entistä parempaa palvelua – puhelinpalveluaikamme ovat laajentuneet. tiota ja henkilöstön osaamista monipuolisin keinoin hyvin ennakkoluulottomasti. Resursseja on vahvistettu, valmiuksia kasvatettu ja välillä on tehty yhteistyötä muiden energiayhtiöidenkin kanssa. Laatutaso ja kustannusten säästö eivät ole kuitenkaan kehittyneet toivotulla tavalla. Haasteena on lisäksi rekrytoinneissa löytää laajaa osaamista kustan- nustasolla, jota asiakkaamme ovat valmiit maksamaan. Asiakastarpeiden muutos, toiminnan laatu ja kustannustason nousu ovat auttaneet tunnistamaan saman, mikä nähdään myös Energiateollisuuden visiossa 2050. Erikoistuneiden palveluntarjoajien rooli kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Jatkossa osaaminen keskittyy entistä kapeampaan osa-alueeseen, jolloin asiantuntemus syvenee ja kustannustaso saadaan tasolle, jolla kiristyvässä kilpailussa pärjätään. Myös palveluntarjoajat ovat tähän heränneet laaja-alaisemmalla valikoimallaan. Perusteltua on ollut päätyä ratkaisuun, joka tukeutuu palveluntarjoajiin ja uuteen tietojärjestelmäämme, Kolibriin. Vuonna 2013 perinnän ja maksuvalvonnan palvelu siirrettiin uudelle kumppanille. Palvelukokonaisuus kattaa nykyisin lisäksi energiantoimituksen keskeytykseen ja kytkentään liittyvän osuuden ja suuren osan myös myyntireskontran hoidosta. Tavoitteena on keskittää kaikki maksamiseen liittyvät asiat samaan paikkaan. Sanomaliikenne hoituu jatkossa myös palveluntarjoajan kautta. Asiakaskohtaamisissa lähdimme tavoittelemaan entistä parempaa tasoa. Asiakaskohtaamiset hoituvat maaliskuun 2014 alusta palveluntarjoajan kautta. Henkilöstöllemme avautuu samaan aikaan mahdollisuus vaativampiin tehtäväkokonaisuuksiin ja oman työuran kehittymiseen. Asiakaspalvelu saadaan entistä paremmalle tasolle mm. puhelinpalveluajat laajenevat arkisin kattamaan klo 8-18 ajan. Asiakkaiden kuuleminen on myös tärkeä osa yrityksen kehittämistä. Mäntsälän Sähkön asiakastyytyväisyyttä ja imagoa tutkittiin loppuvuodesta Taloustutkimuksen avulla. Asiakkaamme pitävät meitä mm. nykyaikaisena, palvelevana sekä luotettavana ja toimintavarmana. Kehityskohteisiin tartumme innolla ja jatkamme edelleen odotukset ylittävää asiakaskokemuksen rakentamista. Piia Sydänmaa markkinointipäällikkö 13 ENERGIA- LIIKETOIMINTA Markkinatilanne Vuonna 2013 pohjoismaisen vesiresurssin tilanne vaihteli varsin voimakkaasti. Vuoden ensimmäinen puolisko toteutui kuivana, mikä laski vesivarantoja kevään ja kesän aikana alle pitkän ajan mediaaniarvojen. Loppusyksy ja talven alku olivat puolestaan sateisia ja erityisen lämpimiä, mikä paransi vesitilannetta merkittävästi. Koko vuoden osalta niukemman vesire- surssin myötä Suomen alueen spot-hinta toteutui noin 12 % edellisvuotta korkeampana (41,16 €/MWh ja 36,64 €/MWh vuonna 2012). Systeemihinnassa nousua oli 22 % (38,10 €/MWh ja 31,20 €/MWh vuonna 2012). Vesiresurssin lisäksi muita sähkön tukkumarkkinahintaan vaikuttavia merkittäviä muutoksia ei juuri ollut. Päästöoikeuksien hinnat laskivat edelleen, ja niiden liike oli varsin vaimeaa koko vuoden ajan. Samansuuntainen kehitys jatkui myös hiilen osalta. Sähkön myynti ja hankinta Sähkön loppuasiakasmyynnin määrä vuonna 2013 oli 155 GWh, mikä oli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Merkittävin ero toimitusmäärässä syntyi talvikuukausien ulkolämpötilojen vaihtelusta. Asiakasmäärä laski hienoisesti vuoden kuluessa. Loppuasiakkaiden hinnoittelu seurasi tukkumarkkinoiden hintojen kehitystä, mistä johtuen koko vuoden osalta niissä oli laskeva trendi. Liikevaihdon laskusta huolimatta sähkön myynnin kannattavuus parani selkeästi. Merkittävin vaikutus tähän oli sähkön hankintakulujen laskulla. Kohtuullisen vakaa toimintaympäristö edesauttoi liiketoiminnan ennustettavuutta ja siten onnistumista riskienhallinnassa. Sähkön osuustuotanto ja oma tuotanto vastasivat noin 17 % osuutta sähkön hankinnan määrästä. Vuoteen 2012 nähden tässä oli kasvua viisi prosenttiyksikköä. Tuotantomäärää kasvatti lauhdesähkön lisääntynyt tuotanto. Vuoden aikana saimme tuotantoon myös ensimmäiset tuulivoimaosuutemme. Sähkön hankinnan kannalta merkittävin asia oli päätös jatkaa mukana Fennovoima-hankkeessa. Käytännössä päätös koski sitoumusta viedä hanke valmiiksi saakka. Päätöstä tukivat myös Mäntsälän kunnanhallitus ja -valtuusto, jotka suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen kaupallisen käytön on suunniteltu alkavan vuonna 2024, jolloin omistusosuuden mukainen 8,8 MW:n osuus kasvattaa Mäntsälän Sähkön sähkön tuotannon määrää merkittävästi. Muuttuvat asiakastarpeet Sähkön myynnin asiakaspalvelussa siirryttiin uuteen aikakauteen uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Uusi järjestelmä mahdollistaa uusien tuotteiden sekä palveluiden tuottamisen asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin ja se tukee asiakaspalveluja myyntiprosesseja entistä paremmin. Vuoden aikana lanseerasimme uuden Watti Tunti -tuotteen, joka hyödyntää asiakkaan tuntimittaustietoja. Sähkö hinnoitellaan puolestaan Nord Poolin spot-hinnan perusteella. Lisäksi lähdimme aktiivisesti mukaan asiakkaiden pientuotantoon. Tällä hetkellä jokainen sähkön myyntiasiakas voi myös myydä tuottamaansa sähköä meille. Näkymät vuodelle 2014 ovat lupaavat. Mahdollisuudet jatkaa aiempien vuosien myönteistä kehitystä ovat olemassa. Oleellista on kasvattaa valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin, tulivat ne sitten sähkömarkkinoilta, poliittisista päätöksistä tai asiakkailta. 155 17% GWh Sähkön loppuasiakasmyynti. n. Juha Voho energiapäällikkö 15 sähkön hankinnan määrästä oli omatai osuustuotantoa. LÄMPÖ- LIIKETOIMINTA Vuosi 2013 oli lämpöliiketoiminnan osalta merkittävä kasvun ja kehittymisen vuosi. Mäntsälän kunnan keskustaalueelle sekä Asemanseudulle rakennettiin paljon rivi- ja kerrostaloja. Rakennuskohteiden määrä ei kerro pelkästään siitä, että kuntaan muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita. Se kertoo myös, että lyömällä kuokkaa maahan uhmataan yleistä taantumapeikkoa uskomalla tulevaisuuteen. Pyrimme aktiivisesti tuomaan uudiskohteisiin liiketoimintamme tuotetietoutta sekä osaamistamme. Kaikki halukkaat saatiin liitettyä kaukolämpöverkkoon. Lisäksi julkisella puolella hyvinvointineuvola, Kaunismäen päiväkoti sekä Saaren uusi koulu liitettiin kaukolämmön piiriin. Merkittävin uudiskohteemme oli Nummisten uuden alakoulun yhteyteen rakennettu pellettiä polttava erillislämpölaitos sekä siihen liittyvä pienehkö kaukolämpöverkko. Suhteellisen kaukana kaukolämmön pääverkostosta sijaitseva kyläkoulu sai turvallisen ja vakaan biopolttoainetta käyttävän lämmitysmuodon. Kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt ottivat yhtiön tarjoamat tuotteet, palvelut ja asiantuntemuksen reilusti hyödynnettäviksi. Liiketoiminnassamme pyrimme tarjoamaan hajautettuja palveluratkaisuja, niistä käydään myös tällä hetkellä neuvotteluja niin oman kunnan kuin naapurikuntienkin kanssa. Maakaasun ja kaukolämmön myynti kasvoivat huolimatta normaalia leudommasta syksystä. Mäntsälään Philipsin entisiin tuotantotiloihin alkuvuodesta valmistuneen Rexamin tölkkitehtaan tuotanto pääsi vuoden kuluessa hyvään vauhtiin. Tölkkien tuotannossa hyödyn- netään puhdasta maakaasua suoraan prosesseissa, jolloin lämmön tuotanto voidaan kohdentaa juuri oikeaan paikkaan kustannustehokkaasti. Yhtiöllä on Mäntsälän alueella monipuolinen energiatarjonta. Näistä teollisuuden tarpeisiin selkeästi kysytyin on jo 30 vuotta suorajakeluna toimitettu maakaasu. Myös maakaasun liikennekäyttö on lisääntynyt vakuuttavasti kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrän kasvun jatkuessa vakaana. Maakaasu on perinteisiä nestemäisiä polttoaineita vähäpäästöisempi sekä huomattavasti edullisempi. Ajoneuvotkaan eivät nykyisin maksa juuri enempää kuin bensiini- tai dieselkäyttöiset. Jatkossa tuomme myös biokaasun vaihtoehdoksi liikennekäyttöön. Kaukolämpöverkkoa laajennettiin aikaisempien vuosien tapaan uusille tarkoin harkituille alueille ja yksittäisille kohteille. Keskustaajaman alueella käynnistyi poikkeuksellisen monta uudiskohdetta ja näistä lähes kaikkiin valittiin kaukolämpö päälämmönlähteeksi. Kaukolämmön suosio ja imago ovatkin edelleen korkealla. Se kuvastaa nykyajan asiakkaan halua saada palvelut vaivattomasti ja huolettomasti. Lämmön tuotannon ja jakelun riskin kantaa lähes kokonaan lämpöyhtiö. Kaukolämmön muiden etujen lisäksi tulee huolehtia energian hinnan kilpailukykyisyydestä olemalla aktiivinen eri lämmöntuotantomuotojen osalta. Loppuvuodesta urakoimme Arvonpellon alueella taloyhtiön lämmitysjärjestelmän vaihdon öljystä maalämpöön. Projekti toteutettiin yhteistyössä energiatehokkuusliiketoiminnan ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Ammattitaitoinen 16 projektiorganisaatiomme vastasi kaikista operatiivisista tehtävistä aina tarjouslaskennasta uuden laitteiston käyttöönottoon saakka. Pyrimme projekteissamme hyödyntämään yhtiömme eri liiketoimintojen osaamista ja tarvittaessa täydentämään sitä yhteistyökumppaniemme avulla. Jatkossa olemme mukana useissa energiatehokkuushankkeissa. Kärkölän Lämpö Oy on jatkanut menestyksellistä liiketoimintaa Kärkölän kunnan Järvelän taajamassa. Aikaisempien vuosien tapaan lämmön myynti kasvoi uusien käyttökohteiden myötä. Viimeisimpänä verkostoon liitettiin loppukesästä rivitaloyhtiö Kansikkalantiellä. Tulevana vuonna kaukolämpöverkkoon liitetään suurehko asuntoyhtiökompleksi sekä market-luokan liikekiinteistö. Kotimaisella polttoaineella tuotettu edullinen lämmitysenergia, tehokkaalla organisaatiolla hoidetut käyttötoiminnot sekä osaava yrityspalvelumme takaavat yhdessä lämpöyhtiön kanssa edellytykset hallitulle kasvulle Järvelässä. Lämpötiimin henkilöstöjärjestelyillä varmistamme resurssien riittävyyden erilaisten lämmityksen, jäähdytyksen sekä uusiutuvien energiaratkaisujen palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Lämpöliiketoiminta menestyi yhtiön teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä. Se kertoo asenteestamme työhön ja asiakkaisiin. Asiakas on perimmäinen syy miksi ja kenelle työtä teemme. Viime vuosina energia-alan suurin riski on ollut verotuksen nopea ja arvaamaton muuttuminen. Etenkin sähkön ja lämmön tuotannossa, jossa toiminta on erittäin pitkäjänteistä, lyhyellä aikajänteellä tapahtuvat merkittävät veromuutokset vievät pohjan taloudelliselta toiminnalta. Vaikka maakaasu on yksi parhaimmista ja puhtaimmista polttoaineista, rankaisee verokohtelu valitettavasti sitä kohtuuttoman paljon estäen sen käytön kaukolämmön tuotannossa. Nykyisten lämmöntuotannossa käyttämiemme polttoaineiden kohonnut verotus on käynnistänyt meillä kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen suunnittelun. Lämpölaitos on nyt edennyt tarjousvaiheeseen. Rinnan hankkeen etenemisen kanssa myös alueen asemakaavoitus jatkuu ja uusi asemakaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä. Vaihtoehtona kiinteän polttoaineen lämpölaitokselle selvitämme mahdollisuuksia hyödyntää hukkalämpöä kaukolämmön peruskuorman tuottamisessa. Hanke käynnistyi hakukoneyhtiö Yandexin ilmoitettua rakentavansa Mäntsälään ison konesalin Kapulin yritysalueelle. Megawattiluokkaa olevan konesalin jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus ja energian tehokkaan käytön kannalta lähes välttämätöntä. Nykyiset lämpöpumpputeknologiaan perustuvat pumppauslaitokset toimivatkin hyvällä hyötysuhteella tuottaen sopivalla tehoalueella hukkalämmöstä peruskuormaa kaukolämmön tuotantoon säästäen hupenevia polttoainevarantoja. Matti Heija lämpöpäällikkö v. 2014 tarjoamme asiakkaillemme sähköautojen latauspalveluja. ENERGIATEHOKKUUS- LIIKETOIMINTA Täyden palvelun energiatalo – tämä on ollut viitoittavana ajatuksena kehittäessämme energiatehokkuuden tuote- ja palveluvalikoimaa viime vuoden kuluessa. Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen kokonaisratkaisun kaikissa energiankäyttöön ja -säästöön liittyvissä asioissa. Liikevaihtomme kasvoi kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Suurin kasvu oli lämpöpumppujen myynnissä, josta meillä on jo usean vuoden kokemus. Kyseisen tuoteryhmän valikoimamme on laajentunut sekä tuotevaihtoehtojen että myymiemme merkkien suhteen. Ryhdyimme kuluneen vuoden aikana tarjoamaan asiakkaillemme myös lämpöpumppujen huoltopalveluita. Alkukesästä lanseerasimme myyntiin aurinkopaneelit. Kysyntä yllätti meidät positiivisesti ja pääsimme jo viime vuoden aikana asentamaan toistakymmentä järjestelmää. Ostamme myös asiakkaan tuottaman ylijäämäsähkön meille samaan hintaan, millä asiakas ostaa sähköä meiltä. Kesällä otimme myyntiin myös ilmanvaihtotuotteet ja energiatodistukset. Ilmanvaihto on keskeises- sä asemassa parannettaessa asuntojen energiatehokkuutta, joten se on luonnollinen lisä tuotevalikoimaamme. Syksyllä otimme valikoimaan uutena tuoteryhmänä sähköautojen lataustolpat. Sähköautoilu tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Sähköautojen yleistymistä vauhdittaa akkutekniikan kehittyminen ja täyssähköautojen suorituskyvyn paraneminen. Myös EU:n tiukkenevat päästörajoitukset tulevat tukemaan sähköautoilun yleistymistä. Haluamme olla mukana kehityksen kärjessä ja saada kokemusta sähköautoiluun liittyvistä tuotteista ja palveluista. Silloin olemme jo täydessä valmiudessa palvelemaan paikallisia asiakkaitamme siinä vaiheessa, kun sähköautojen määrä merkittävästi kasvaa. Mm. taloyhtiöille sähköautot tuovat eteen uudistuksia kuten parkkipaikkojen muutostyöt ja lataustolppien asennukset kaikkien asukkaiden käyttöön. Sähköautojen yleistyminen edellyttää kattavaa latausverkostoa. Olemme mukana latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:ssä, jossa on meidän lisäksemme 19 osakkaina 16 muuta sähköyhtiötä. Valmistelevat toimenpiteet ovat käynnissä, ja voimme vuoden 2014 keväällä ryhtyä tarjoamaan asiakkaillemme sähköauton latauspalveluita. Asiakas voi ostaa meiltä latauspalvelua kk-hintaan tai ladata autonsa pikalatauksella missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen. Perustettu yhtiö kytkee eri omistajien latauspisteet käyttäjän kannalta yhtenäiseksi latausverkostoksi. Ensimmäinen pikalatauspisteemme tulee Mäntsälän Huvitien varressa olevalle parkkipaikalle ja se on toimintakunnossa toukokuussa 2014. Energiatehokkuustiimissä tehdään innolla kehitystyötä ja kerätään kokemusta monista eri tuotteista ja palveluista liittyen energiatehokkuuden parantamiseen. Innostuneen tiimin voimin haluamme antaa asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua kaikissa energia-asioissa. Tarja Hellstén liiketoimintavastaava VERKKO- LIIKETOIMINTA Verkkoliiketoiminta Normaalia lämpimämmän loppuvuoden takia sähkönkulutus laski vuonna 2013 Suomessa prosentin. Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä kuitenkin kasvoi 2,5 prosenttia ollen 347,2 GWh. Sähkönsiirtomäärät ovat kasvaneet hyvin maltillisesti huolimatta kohtuullisen vilkkaasta rakentamisesta jakelualueellemme. Silti säästä johtuen joulukuun siirtomäärät laskivat peräti 14,7 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun nähden. Uusi sähkömarkkinalaki Uuden syksyllä voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkko on rakennettava ja ylläpidettävä niin, että verkko ei saa vikaantua myrskyn tai lumikuorman takia haja-asutusalueella yli 36 tunniksi. Taajama-alueella on voimassa vielä tiukemmat raja-arvot eikä vika saa kestää yli kuutta tuntia. Lain vaatimus on täytettävä 15 vuoden kuluessa portaittain. Viime vuosina olemme jo investoineet keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa verkon kehittämiseksi mahdollisimman säävarmaksi. Olemme rakentaneet kaiken uuden verkon maakaapeloituna ja samalla lisänneet kauko-ohjattavien erottimien määrää merkittävästi. Nyt niitä on käytössä 140 kappaletta. Kauko-ohjattavat erottimet nopeuttavat keskijänniteverkon viankorjausta huomattavasti, jolloin asiakkaiden mahdolliset sähkökatkot lyhenevät. Vuonna 2014 otamme käyttöön keskijännitevikojen automaattisen vianrajauksen (Flir-järjestelmän), joka myös nopeuttaa entisestään vika-alueiden rajaamista ja löytämistä. Sähkömarkkinalain uudet velvoitteet nostavat vielä hieman investointitasoamme tulevina vuosina. Koska olemme tehneet pitkäjänteisiä ja oikeita ratkaisuja aikaisempina vuosina, meillä on hyvät valmiudet jatkaa verkon rakentamista säävarmaksi. Säävarman verkon rakentaminen Vuoden 2013 suurimmat verkonrakentamis- ja kunnostuskohteet sijaisivat Järvelän keskustassa, Rajankulmalla, Linnaisten ja Maitoisten alueella. Haja-asutusalueilla muutettiin kymmenen kilometriä vanhoja ilmajohtoja säävarmaksi verkoksi. Järvelän keskustassa maakaapeloitiin yhteistyössä kunnan ja teleyhtiön kanssa kaksi kilometriä ilmajohtoja. Samassa projektissa asennettu puistomuuntamo on ensimmäinen älykäs ala-asema, joka nopeuttaa sähkön palauttamista mahdollisen vian sattuessa. Kaukalammen ja Keiturin johtolähtöjen välille rakennettiin uusi puolentoista kilometrin pituinen rengasyhteys. Sillä varmistetaan jakelualueen koillisosien asiakkaiden sähkön syöttö. Teimme vuonna 2013 kunnossapito-ohjelman mukaiset työt, joiden avulla turvaamme jakeluverkon ja sähköasemien käyttöiän sekä sähkön jakeluvarmuuden. Tänä vuonna tarkastukset kohdistuivat Kaukasten ja Ohkolan alueisiin. Vuoden aikana raivattiin kaikki 110 kV:n johtokatujen puut. Etäluennalla älykkyyttä sähköverkkoon Olemme vuoden aikana pilotoineet etäluettavien mittareiden Piha-toimintoja jakelualueemme pohjoisosassa. Tulevana keväänä otamme Piha-toiminnon käyttöön koko jakelualueellamme, mikä parantaa asiakkaiden sähkönjakelun varmuutta ja palvelutasoa varsinkin isompien myrskyjen aikana. Piha-toiminnon avulla yksittäinen mittari hälyttää valvomoon pienjänniteverkon viasta ennen kuin asiakas ehtii vikaa edes huomaamaan. Asiakkaamme ovat ottaneet uudet etäluettavat mittarit innokkaasti vastaan. Etäluennan ansiosta omaa sähkön kulutusta voi seurata Hehku-palvelusta jopa tuntitasolla. Kunnossapitotyöt takaavat turvallisen sähkönjakelun Karttapalvelu auttaa myrskyn aikana Säännöllisillä tarkastuksilla ja kunnossapitotöillä pystytään varmistamaan jakeluverkon laadukas toiminta, jolloin löydämme laatupoikkeamat hyvissä ajoin ennen kuin niistä aiheutuu sähköjakelun keskeytyksiä. Verkosto tarkastetaan kuuden vuoden välein maasta tai ilmasta käsin. Syksyllä uudistetussa Karttapalvelussa on huomattavasti parempi käytettävyys. Uusitussa palvelussa asiakkaat voivat seurata jakelukeskeytyksiä joko tietokoneella, tai vaihtoehtoisesti vaikkapa mobiililaitteilla. Palvelussa näkyvät myös verkon kunnostukseen liittyvät suunnitellut työkeskeytykset. 20 Karttapalvelulla välitämme asiakkaillemme paremman kuvan verkostohäiriöistä, jolloin asiakaspuhelujen ruuhkautuminen vikatilanteissa vähenee. Karttapalvelu toimi loistavasti Einon-, Oskarin- ja Seijan-päivän myrskyissä. Asiakkaamme ovat ottaneet palvelun lämmöllä vastaan ja antaneet myös useita ideoita sen kehittämiseksi. Myrskyvalmius Eino-, Oskari ja Seija-myrskyt marrasjoulukuussa eivät aiheuttaneet pitkiä sähköjakelun keskeytyksiä. Saimme rajattua keskijänniteviat nopeasti kaukoohjatuilla erotinasemilla, ja henkilökuntamme ohjattiin nopeasti vikapaikkoihin. Oman myrskyihin kouliintuneen henkilökuntamme lisäksi apunamme olivat yhteistyökumppanimme henkilöstö. Korjaukset tehtiin pikaisesti, ja saimme palautettua sähköt nopeasti asiakkaille. lopun myrskyissä. Jatkossa kehitämme verkostoautomaatiota päästäksemme vielä parempiin tuloksiin ja varmistaaksemme asiakkaillemme häiriöttömän sähkönjakelun. Olemme viime vuosina panostanee vianhoidon ja siihen liittyvän viestinnän tehokkuuteen ja nopeuteen. Tekemämme työ tuotti selvästi tulosta viime vuoden Timo Korpelainen verkkopäällikkö NETTI- LIIKETOIMINTA Nettiin valon nopeudella Nettiliiketoiminnan liikevaihto on kasvanut tasaiseen tahtiin ja viime vuonna jopa normaalia enemmän. Myös tekniikoiden vaihtuminen valokuituun on kiihtynyt. Tällä hetkellä on selvästi huomattavissa, että valokuitu tulee olemaan se tulevaisuuden tekniikka, joka on jokaisen asunnon ja yrityksen kiinteä perusyhteys. Mobiiliyhteydet ovat lisäpalveluita liikuttaessa vapaa-ajan viettoon tai työmatkoille. Onnistuimme kasvattamaan markkinaosuuttamme taloyhtiöissä merkittäväs- ti sekä laajakaista- että TV-palveluiden tuomisessa asukkaiden käyttöön. Myös pientaloalueilla kysyntä kasvoi selvästi. Palveluiden kehitys etenee siihen suuntaan, että suuret nopeudet ovat erittäin tarpeellisia mm. uusien viihdepalveluiden hyödyntämisessä. Markkinoille on tullut mm. ensimmäisiä 4K-tekniikalla toteutettuja laitteita ja sisältöjä, joka tarkoittaa sitä, että kuvan tarkkuus on neljä kertaa suurempi kuin nykyisessä hdteräväpiirtokuvassa. 4K-tekniikkaan liittyen yksi käytännön haasteista on nettiyhteyden nopeus. 4K-kuvan jakelu vaatii vähintään noin 15 megabitin sekuntinopeuden. Tähänkin haasteeseen valokuitu on oiva ratkaisu. Myös tietoturvapalvelut tulevat nykyaikaan. Olemme tehneet vuoden aikana valmistelevat työt uuden pilvipalvelupohjaisen tietoturvatuotteen tuomiseksi asiakkaillemme ja palvelu saatiin lanseerauskuntoon vuoden vaihteessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja laitevalikoima kasvaa. Tämä uusi tuote vastaa muuttuneisiin tarpeisiin ja samalla Turvapaketilla voi suojata niin älypuhelimet, tabletit kuin tietokoneetkin. Asiakas voi myös tehdä asennuksen helposti netissä ja vaihtaa turvalisenssejä halutessaan laitteesta toiseen. Panostamme jatkossakin valokuituasiakkaiden määrän voimakkaaseen kasvuun ja sisältöpalveluiden kehittämiseen yhteistyökumppaneidemme kanssa. Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaat mahdolliset nettipalvelut paikallisesti ja jonottamatta. Tarja Hellstén liiketoiminnan kehitys ja myynti Valokuituverkko laajenee Olemme rakentaneet systemaattisesti paikallista tietoliikenneinfraa Mäntsälän seudulle useiden viime vuosien ajan. Kuituverkkomme kattaa tällä hetkellä lähes kokonaan Mäntsälän ja Hyökännummen keskusta-alueet. Näiden alueiden lisäksi verkko kattaa monia haja-asutusalueen kyläkeskittymiä Jyvälänkulman seudulta aina kunnan pohjoisosiin saakka. Systemaattista rakentamista jatketaan edellisten vuosien tapaan ja valokuituverkkoa laajennetaan monille uusille alueille. Laajentuva verkkomme mahdollistaa kuituliittymien ja näiden kautta internetja TV-palveluiden tarjoamisen kasvavalle asiakaskunnallemme. Internetissä liikkuvan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. TV- ja videopalvelut sekä monet muut palvelut toteutetaan ns. pilvipalveluna. Näitä palveluita ostetaan ja käytetään Internetin kautta palvelinkeskuksista. Toinen merkittävä suuntaus on nopeustarpeen kasvaminen kotoa maailmalle päin. Nykypäivänä ei enää pelkästään ladata tietoa Internetistä, vaan sinne myös tallennetaan entistä enemmän tietoa, kuten valokuvia ja muuta sisältöä. Pilvipalveluihin lukeutuvat myös verkossa sijaitsevat suuret henkilökohtaiset tallennustilat. Valokuituverkko on tiedonsiirtoväylistä edistyksellisin, mahdollistaen liikkuvan kuvan ja muiden uusien aitojen laajakaistapalvelujen saatavuuden. Kodin kaikki tietoliikenne hoituu kätevästi yhtä huippunopeaa ja häiriötöntä valokuituyhteyttä pitkin. Valokuitu on ainoa yhteys, joka vastaa kodin kaikkiin viestintätarpeisiin, nyt ja tulevaisuudessa. Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö HENKILÖSTÖ Mäntsälän Sähkö haluaa olla hyvä ja houkutteleva työnantaja. Uskomme, että osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen vahvuus ja kilpailutekijä nykypäivän liiketoimintaympäristössä. Vuonna 2013 jatkettiin systemaattista henkilöstön osaamisen ja valmiuksien kehittämistä. Erityistä painoa laitettiin esimiestyön kehittämiselle. Hyvä johtaminen parantaa niin tehokkuutta kuin työhyvinvointia. Hyvällä johtamisella pystymme tunnistamaan jokaisen työntekijän vahvuudet ja kehittämään sekä hyödyntämään niitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehityskeskusteluprosessia uudistettiin merkittävästi, jotta pystymme paremmin tukemaan jokaisen työntekijän ammatillista kehitystä. Henkilöstön palveluvuodet 11 – 20 v. 13 % yli 20 v. palv. 11 % alle 5 vuotta palv. 37 % yli 30 v. palv. 14 % 5 –10 v. 25 % Henkilöstön ikärakenne 60 – 65 v. 19 - 29 v. 50 - 59 v. 30 - 39 v. 40 - 49 v. Asiakkuudenhallintajärjestelmän uusiminen oli yhtiössämme mittava projekti, jolla oli merkittävä vaikutus henkilöstöömme. Projektin läpivienti edellytti koko organisaatiolta joustamista. Keväällä 2013 Mäntsälän Sähkössä käynnistettiin vastuullisen toiminnan projekti, jonka tarkoituksena on varmistaa, että toimimme kaikissa yhteyksissä vastuullisesti ja eettisesti niin talouden, ihmisten kuin ympäristönkin näkökulmasta. Koulutus Kouluttaminen ja osaamisen monipuolinen kehittäminen on keskeinen osa kilpailukykymme varmistamista. Haluamme, että työntekijämme ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka kykenevät hallitsemaan tehtäväkenttänsä kokonaisvaltaisesti, toimimaan tehokkaasti yhdessä ja kommunikoimaan sujuvasti eri tilanteissa. Liiketoiminnot laativat henkilöstölleen koulutussuunnitelman, jonka mukaan koulutuksia järjestettiin talon sisällä, tai niihin osallistuttiin talon ulkopuolella. Toukokuussa toimihenkilöille järjestettiin yhteinen sähköisen viestinnän koulutus. Kaikki vakituiset työntekijät asiakaspalvelutiimistä aloittivat Keudan Myynnin ammattitutkinnon, joka kestää 1,5 vuotta. Myös Energiatehokkuustiimille järjestettiin erillistä myyntikoulutusta. Asiakasrajapinnassa työskentelevien kanssa määriteltiin yhteinen tapa kohdata asiakas, jotta asiakaskokemus olisi mahdollisimman tasalaatuinen. Koko henkilöstö koulutettiin yhdessä työterveyshuollon kanssa varhaisen tuen mallin toteuttamiseen. Talon sisäisesti toteutettiin esimiehille kehityskeskustelukoulutus prosessin uusimisen yhteydessä. Valmiuksia valmentavaan esimiestyöhön 24 vahvistettiin koko vuoden aikana erilaisissa yhteispalavereissa. Esimiehet vahvistivat johtamistaitojaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelmansa mukaisesti osallistumalla eri koulutuksiin. Lämpöpumppuasennusten ja -huoltojen pätevyyden hankki vuoden aikana 4 asentajaa. 3 kg:n kylmäaineluvat hankki 2 asentajaa.����������������������������� Lakisääteisiin turvallisuuskoulutuksiin osallistuttiin aikataulun mukaisesti. Asiakastietojärjestelmäkoulutukset huipentuivat syksyllä järjestelmän käyttöönottoon. Koulutuksia järjestettiin mittavasti pitkin vuotta yhteistyössä Nurmijärven Sähkön kanssa. Tekniikan jatkuva kehittyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista, ja sen vuoksi koulutamme henkilöstöämme mittavasti vuosittain. Koulutuspäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 341 päivää, josta reilu 100 päivää oli uusien asiakastietojärjestelmien ohjelmistokoulutusta. Työhyvinvointi Aktiivinen työhyvinvoinnin edistäminen nähdään Mäntsälän Sähkössä myös osana kilpailukyvyn varmistamista. Työhyvinvointia edistetään monipuolisin toimenpitein. Tuemme henkilöstömme lounasruokailua, ja hankimme henkilöstön käyttöön kesällä sähköiset lounaskortit, joiden avulla on mahdollista nauttia päivittäin terveellinen lounas. Keväällä koko henkilökunta osallistui Motions Race -haastekisaan, jossa kilpailtiin hyvien elämäntapojen toteuttamisesta kollegoiden sekä naapurisähköyhtiöiden kanssa. Kisa kannusti arvioimaan niin omia liikuntatottumuksia, kuin myös muita elämäntapoja. Muutenkin pyrimme kannustamaan henkilöstöämme terveellisiin elämäntapoihin. Työterveyshuolto tarjoaa erityisen tukiohjelman tupakasta eroon pyrkiville. Työkykyä ylläpitävää toimintaa on lisäksi toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, joita ovat mm. ohjattu jumppatunti, sählyvuoro, kaukalopallovuoro, sekä maksuton hierontapaketti paikallisessa kuntokeskuksessa. Järjestimme kaikille myös kuntotestit paikallisessa kuntokeskuksessa. Henkilöstö on voinut hyödyntää liikuntaseteleitä harrastuksissaan. Syksyllä vietettiin koko henkilökunnan työhyvinvointipäivää Sälinkään kartanossa. Ohjelmassa oli mm. varhaisen tuen toimintamallin jalkauttaminen henkilöstölle sekä liikunnallinen osio tehtävärastien parissa. Henkilökunnasta koottu virkistystoimikunta on järjestänyt mm. lasketteluretken Himokselle ja karting-kisat Lahdessa. Työhyvinvointia on tuettu myös joustavin työaikajärjestelyin. Henkilöstöllä on käytettävissä erilaisia työaikajoustomuotoja, kuten lyhennetty työaika, etätyö, osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa. Kehityskeskusteluissa on myös kiinnitetty huomi- ota henkilökohtaisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keväällä teetettiin yhteistyössä Eläke-Fennian kanssa henkilöstölle työyhteisökysely, jossa kartoitettiin kattavasti henkilöstön hyvinvointia ja näkemyksiä organisaation toiminnasta. Tulokset olivat ilahduttavia ja osaltaan kertoivat keskivertoa kannustavammasta työilmapiiristä. Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 63 työntekijää. Vakituisia työntekijöitä oli 57 ja määräaikaisia 6. Verkonrakentamiseen palkattiin kolme uutta työntekijää eläkkeelle jäävien tilalle, energiatehokkuusliiketoimintaa vahvistettiin kahdella työntekijällä ja taloushallintoon palkattiin kaksi henkilöä laskutus- ja kirjanpitotehtäviin, lisäksi henkilöstöhallintoa vahvistettiin vuoden alussa henkilöstöpäälliköllä. Työsuhteen päätti toimintavuonna kolme työntekijää. Työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja tarjottiin seitsemälle nuorelle alan opiskelijalle. 25 Yhtiön organisaatio jakaantuu sähköverkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, nettiliiketoimintaan, energiatehokkuusliiketoimintaan sekä asiakkuuksien hallintaan ja taloushallintosekä henkilöstöhallintopalveluihin. Ylempiä toimihenkilöitä oli 23, toimihenkilöitä 23 ja työntekijöitä 17. Työntekijöiden keski-ikä oli 40,5 vuotta. Eläkkeelle toimintavuonna jäi yksi henkilö. Seuraavan viiden vuoden sisällä vanhuuseläkeiän saavuttaa neljä työntekijää. Työterveyshuolto on järjestetty Terveystalo Mäntsälän toimipisteessä. Sairauslomapäiviä kertyi 390 työpäivää ja sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 %. 25 henkilöä oli koko vuoden terveenä. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna yksi. Nyrki Laine henkilöstöpäällikkö TALOUS Yrityksen kasvu jatkui edelleen tasaisesti Yrityksen toiminta laajeni jälleen lähes kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Myös uusien liiketoimintojen, kuten energiatehokkuustuotteiden, kautta saavutettiin kasvua. Liikevaihto kasvoi kokonaisuutena 6,3 % (6,5 % vuonna 2012) ja oli koko konsernin osalta 25,9 M€ (24,4 M€ vuonna 2012). Kasvua tavoitellaan myös tulevina vuosina niin asiakasmäärän kasvun kuin energiapalvelujen monipuolistamisen kautta. Viime vuosien merkittävät, kansainvälisten yritysten sijoittumiset Mäntsälään ja väestöpoh- jan kasvu, joka lisää myös alueen muun yritystoiminnan aktiivisuutta, luovat Mäntsälän Sähkölle hyvät toimintaedellytykset tuleville vuosille. Yhtiöllä on näin edelleen erinomaiset edellytykset menestyä. Tulos säilyi taantumasta huolimatta hyvällä tasolla Vuosi oli Euroopan ja Suomen taloustilanteen huomioiden tuloksellisesti hyvä. Liikevoitoksi saavutettiin konsernin tasolla 2,0 M€ (1,6 M€ vuonna 2012). Tulostaso säilyi hyvällä tasolla ja oli budjetoitua parempi koko yhtiön tasolla ja 26 budjetoidun mukainen käytännössä kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tuloksessa näkyy tuloverojen 125 500 euron palautus vuoden 2012 Fingridin osinkotuotosta sähkönmyyntiliiketoiminnalle. Sähkön myynnin ja siirron tuloksessa näkyy lisäksi tuotto sijoitussalkun vaihdosta, yhteensä 101 400 euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin jakeluverkkoon Suurimmat investoinnit tehtiin edellisvuosien tapaan sähkönjakeluverkkoon. Normaalin verkonrakennuksen lisäksi 6,3% 25,9 2,0 Liikevaihdon kasvu. M€ Liikevaihto koko konsernin osalta. M€ Liikevoitto koko konsernin osalta. investointeja kohdistui Saaren kaukolämpöverkon lämmöntuotannon muuttamiseen raskaalta polttoöljyltä pelletille. Nettiliiketoiminnassa panostettiin edelleen valokuituverkon laajentamiseen. Asiakastietojärjestelmän vaihdossa päästiin loppuvuonna käyttöönottoon, joka jatkui muutaman toiminnallisuuden osalta vuoden 2014 puolelle. Investointeja tehtiin yhteensä 6,5 M€ (6,5 M€ vuonna 2012). Vuonna 2014 tullaan investoimaan normaalin jakeluverkon uudistamisen lisäksi erityisesti Mäntsälän keskustan ja Kapulin teolli- suusalueen sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen rakentamalla uusi 110 kV linja Mattilan sähköasemalta Ohkolan sähköasemalle, jonka jälkeen Mäntsälän keskustaa, Kapulia ja eteläistä Mäntsälää voidaan syöttää kantaverkosta kahta kautta. kehittämistä jatketaan vuonna 2014. Verkostoitumalla erityisesti Tripoweryhtiöiden kesken haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. Toimintaa kehitettiin Talousohjelmistojen käyttöä tehostettiin ja syvennettiin entisestään. Sähköinen dokumenttien käsittely kaikissa vaiheissa ja työprosessien kehittäminen ovat parantaneet tehokkuutta ja laatua. Ohjelmistojen ja prosessien 27 Hanna Sölli talouspäällikkö HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Kertomusvuosi oli 87. toimintavuosi, josta kahdeskymmenesneljäs (24.) yhtiömuotoisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2013. Liikevaihdon kasvu oli kuitenkin maltillista laskeneiden sähköenergian hintojen ja taantuman vuoksi. Yhtiössä otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä. Kokonaisuutena vuosi oli varsin hyvä ja budjetoitu tulostavoite ylitettiin. Toimintaympäristön muutokset Mäntsälän Sähkön toimialue on edelleen kasvualuetta, vaikka viime vuonna uusia sähköliittymiä tilattiin huomattavasti tavanomaista vähemmän. Jakelualueella on vain muutama erityisen suhdanneherkkä ja paljon energiaa käyttävä yritys. Taantuma ei siksi näkynyt Mäntsälän Sähkön toiminnassa erityisen voimakkaana. Rexamin tölkkitehdas nosti merkittävästi varsinkin maakaasun toimitusmääriä. Yandexin rakenteilla oleva datakeskus näkyy jo tilivuonna sähkönsiirtoliiketoiminnan tuloksessa ja tulee vaihe vaiheelta rakentuessaan nostamaan huomattavasti sähkön siirtomääriä ja siten parantamaan erityisesti sähköverkkoliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Datakeskus tuottaa myös huomattavasti hukkalämpöä, jota voisi hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Siten Yandexilla tulee olemaan merkittävä vaikutus myös kaukolämpöliiketoiminnan toimintaedellytysten paranemiseen tulevaisuudessa, koska hukkalämmöllä voidaan korvata maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Taloudellinen kehitys Mäntsälän Sähkö Oy:n konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 25,9 (24,4) milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 6,3 %. Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 696 tuhatta euroa (1 607 tuhatta euroa). Oman pääoman tuottoprosentti oli 17,6 % (16,0 %). Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja oli 16,8 % (17,0 %) ja liittymismaksujen kanssa 46,8 % (48,4 %). Investoinnit ja rahoitus Investoinnit vuonna 2013 olivat 6,5 (6,5) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja kehittämiseen. 28 Tuloksessa näkyy tuloverojen 125 500 euron palautus vuoden 2012 Fingridin osinkotuotosta sähkönmyyntiliiketoiminnalle. Sähkön myynnin ja siirron tuloksessa näkyy lisäksi tuotto sijoitussalkun vaihdosta, yhteensä 101 400 euroa. Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä ja varmistamaan maksuvalmiutensa aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Yrityksen organisaatio, johto ja tilintarkastaja Yrityksen johdossa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2013. Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti (puh.joht.), Jari K. Sillanpää (varapuh.joht.), Rauno Ojala, Annika Warras-Stjernvall ja Kari Virolainen. Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan 9 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi BDO Oy, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Ulla-Maija Tuomela. Henkilöstö Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 63 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 57 ja määräaikaisia 6 henkilöä. Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat 3 253 797,06 euroa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiössä on toimintavuoden aikana edelleen panostettu avainhenkilöiden ja asiakaspalvelutiimin liiketoiminta- ja myyntiosaamisen kehittämiseen. Liiketoiminnoissa on jatkettu mm. Yandexin datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisen selvittämistä ja vaihtoehtona hakelämpölaitoksen investointipäätöksen valmistelua. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu pääosin suoraan kuluihin. Riskien hallinta Mäntsälä Sähkö Oy:n riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkö Oy:n tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla, että liiketoimintayksiköissä. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Mäntsälän Sähkö Oy:ssä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintavuonna sähkönhankinnan riskipolitiikka on päivitetty vastaamaan energiamarkkinoiden muutoksia. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotanto- ja myyntisalkkuja seurataan erikseen. Ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkö Oy:lle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008. Olemme sitoutuneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energiatehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Tulevaisuuden näkymät Vaikka Suomen ja koko EU:n energiapolitiikka on aikamoisessa epäselvyyden tilassa ja esimerkiksi sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tehty sähkömarkkinalain muutos edellyttää aikaisempaa tiukempia toimia, Mäntsälän Sähkön kannalta jakeluvarmuuden esiinnousu on positiivinen asia. Yhtiö on pitkäjänteisesti panostanut jo vuosia verkostojensa kehittämiseen, investoiden vuosittain jopa yli kolmasosan siirtoliiketoiminnan liikevaihdosta verkoston kehittämiseen. Meille on vain eduksi, kun sallitussa tuotossakin mm. investoinnit huomioidaan aikaisempaa paremmin. Sähkön hinta tukkumarkkinoilla on luisunut niin alhaiseksi, että se ei nykytasollaan mahdollista markkinaehtoisia voimalaitosinvestointeja. On myös mahdollista, että yhteiskunta lähtee Saksan tapaan yltiöpäisesti tukemaan uusiutuvan energian tuotantoa. Meidän käsityksemme on silti edelleen, että tälle tielle ei luisuta, vaan energiahinnat tulevat pitkällä tähtäimellä vastaamaan markkinaehtoista, investoinnit mahdollistavaa tasoa. Siten asiakkaidemme suojaamiseen tukkumarkkinahintojen voimakkailta vaihteluilta paras vaihtoehto näyttää edelleen olevan energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö päätti jatkaa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa Suomen Voima Oy:n kautta ja pyrkii Suomen Voiman osakkaana edelleen systemaattisesti varmistamaan asemiaan sellaisen oman energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Viimeisten vuosien merkittävät kansainvälisten yritysten sijoittumiset Mäntsälään ja väestöpohjan kasvu, joka lisää myös alueen muun yritystoiminnan aktiivisuutta, luovat Mäntsälän Sähkölle 30 ehkä jopa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät toimintaedellytykset tuleville vuosille. Analysoitaessa Mäntsälässä vireillä olevaa Mäntsälän kuntayhtiöt -järjestelyä yllä mainitusta näkökulmasta, voi todeta sen tukevan hyvin Mäntsälän Sähkön kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Mäntsälän Sähkö on onnistunut hyvin myös sähkönmyyntiasiakkuuksiensa hoidossa. Yhtiöllä on näin edelleen erinomaiset edellytykset menestyä paikallisena energiainfrastruktuurin kehittäjänä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on 4 000 kpl osakkeita à 200 euroa/kpl, jotka kaikki omistaa Mäntsälän kunta. Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päätyessä 5 921 084,58 €. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 3 933 330,67 €, joista tilikauden voitto on 1 336 342,54 €. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta. Mäntsälässä 21. maaliskuuta 2014. Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Hanna Torvasti puheenjohtaja Jari K. Sillanpää varapuheenjohtaja Esko Kairesalo Rauno Ojala Annika Warras-Stjernvall Kari Virolainen Esa Muukka toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mäntsälässä 3. huhtikuuta 2014 Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT BDO Oy Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) (€) (€) LIIKEVAIHTO 25 956 642,02 24 421 717,04 PYSYVÄT VASTAAVAT Liiketoiminnan muut tuotot 87 146,44 167 152,60 Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 965 680,78 317 219,05 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineelliset hyödykkeet Energian ostot 13 816 964,78 13 859 644,32 Maa- ja vesialueet 1 373 153,30 1 274 675,70 Ostot tilikauden aikana 423 337,89 493 387,81 Rakennukset ja rakennelmat 3 102 761,49 3 255 468,96 Ulkopuoliset palvelut 1 552 089,01 1 343 912,43 Verkosto 28 383 382,71 26 488 897,29 15 792 391,68 15 696 944,56 Koneet ja kalusto 676 443,73 849 974,42 Muut aineelliset hyödykkeet 114 881,00 0,00 Henkilöstökulut Ennakkomaksut ja Palkat ja palkkiot 2 657 797,49 2 327 721,26 keskeneräiset hankinnat 658 636,89 379 647,44 34 309 259,12 32 248 663,81 Henkilösivukulut Sijoitukset Eläkekulut 490 057,49 416 851,53 Muut osakkeet ja osuudet 4 811 650,99 4 497 466,07 Muut henkilösivukulut 105 942,08 45 235,51 3 253 797,06 2 789 808,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT P oistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 135 931,58 Pysyvien vastaavien arvonalentumiset 0,00 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15 913,68 15 913,68 2 887 753,88 80 685,60 Saamiset Pitkäaikainen 151 905,84 111 547,22 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 5 911 450,44 5 733 128,12 Siirtosaamiset 166 356,65 291 375,19 Muut saamiset 0,00 315 185,63 6 077 807,09 6 339 688,94 Liiketoiminnan muut kulut 1 855 767,87 1 562 443,66 LIIKEVOITTO 2 005 900,27 1 571 233,64 Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallinen verovelan vähennys+/lisäys- TILIKAUDEN VOITTO -309 711,08 35 614,99 1 696 189,19 1 606 848,63 -301 829,32 -410 942,41 81 765,37 1 476 125,24 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ 1 219,47 1 197 125,69 32 504 725,31 401 872,75 1 697 875,86 885 830,63 48 534 818,67 44 818 202,15 Konsernin tase VASTATTAVAA Konsernin rahoituslaskelma 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) 2013 (€) 2012 (€) OMA PÄÄOMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 2 005 900 1 571 233 Osakepääoma 800 000,00 800 000,00 Oikaisut liikevoittoon 3 135 931 2 968 439 Muut rahastot 2 126 377,84 2 126 377,84 Käyttöpääoman muutos 714 874 -2 359 308 Edellisten tilikausien voitto 2 318 581,50 2 121 455,81 Maksetut korot ja maksut -422 286 -474 261 Tilikauden voitto 1 476 125,24 1 197 125,69 Saadut osingot 0 507 224 6 721 084,58 6 244 959,34 Saadut korot 7 522 16 548 Maksetut verot -301 829 -410 942 VIERAS PÄÄOMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 5 140 112 1 818 933 Pitkäaikainen Laskennallinen verovelka 363 401,64 445 167,01 Investointien rahavirta Lainat rahoituslaitoksilta 16 219 124,80 19 557 791,60 Investoinnit aineellisiin ja Liittymismaksut 14 525 964,75 14 063 153,91 aineettomiin hyödykkeisiin - 5 844 989 -5 880 986 31 108 491,19 34 066 112,52 Investoinnit muihin sijoituksiin -417 037 -309 849 Luovutustulot muista sijoituksista 101 400 0 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 6 413 956,80 709 194,80 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 160 626 -6 190 835 Ostovelat 2 262 822,58 1 837 553,07 Muut velat 1 106 021,62 1 068 857,65 Rahoituksen rahavirta Siirtovelat 922 441,90 891 524,77 Lyhytaikaisten lainojen nostot 7 000 000 0 10 705 242,90 4 507 130,29 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 295 238 -1 666 668 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 8 000 000 YHTEENSÄ 48 534 818,67 44 818 202,15 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 338 667 -1 082 407 Liittymismaksujen lisäys 462 811 384 300 Maksetut osingot - 1 000 000 -1 000 000 Arvopaperien muutokset 3 653 -13 896 33 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 1 832 559 4 621 329 Rahavarojen muutos (A+B+C) 812 045 249 427 Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 885 830 636 403 1 697 875 885 830 Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) (€) (€) LIIKEVAIHTO 25 956 642,02 24 421 717,04 PYSYVÄT VASTAAVAT Liiketoiminnan muut tuotot 87 146,44 83 706,60 Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 965 680,78 317 219,05 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineelliset hyödykkeet Energian ostot 13 816 964,78 13 859 644,32 Maa- ja vesialueet 433 129,66 334 652,06 Ostot tilikauden aikana 423 337,89 493 387,81 Rakennukset ja rakennelmat 3 102 761,49 3 255 468,96 Ulkopuoliset palvelut 1 552 089,01 1 343 912,43 Verkosto 28 383 382,71 26 488 897,29 15 792 391,68 15 696 944,56 Koneet ja kalusto 676 443,73 849 974,42 Muut aineelliset hyödykkeet 114 881,00 0,00 Henkilöstökulut Ennakkomaksut ja Palkat ja palkkiot 2 657 797,49 2 327 161,26 keskeneräiset hankinnat 658 636,89 379 647,44 33 369 235,48 31 308 640,17 Henkilösivukulut Eläkekulut 490 057,49 416 851,53 Sijoitukset Muut henkilösivukulut 105 942,08 45 235,51 Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000,00 340 000,00 3 253 797,06 2 789 248,30 Muut osakkeet ja osuudet 4 811 650,99 4 497 466,07 5 151 650,99 4 837 466,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 135 931,58 2 887 753,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pysyvien vastaavien arvonalentumiset 0,00 80 685,60 Vaihto-omaisuus Liiketoiminnan muut kulut 1 936 902,74 1 559 740,22 Aineet ja tarvikkeet 15 913,68 15 913,68 LIIKEVOITTO 1 924 765,40 1 491 051,08 Saamiset Pitkäaikaiset Rahoitustuotot ja -kulut -305 420,35 42 188,24 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 63 021,63 143 032,63 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSLainasaamiset 121 855,84 111 547,22 SIIRTOJA JA VEROJA 1 619 345,05 1 533 239,32 Vakuustalletukset 30 050,00 0,00 214 927,47 254 579,85 Poistoeron muutos 0,00 4 977,42 Tuloverot -283 002,51 -392 934,39 Lyhytaikaiset -283 002,51 -387 956,97 Myyntisaamiset 5 794 933,08 5 711 468,92 Siirtosaamiset 166 356,65 291 281,46 TILIKAUDEN VOITTO 1 336 342,54 1 145 282,35 Muut saamiset 116 517,36 336 844,83 6 077 807,09 6 339 595,21 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 504 725,31 401 872,75 Rahat ja pankkisaamiset 1 696 424,80 866 551,66 YHTEENSÄ 47 996 365,60 44 341 838,44 34 Emoyhtiön tase VASTATTAVAA Emoyhtiön rahoituslaskelma 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) 2013 (€) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 1 924 765 Oikaisut liikevoittoon 3 135 932 Käyttöpääoman muutos 790 719 Maksetut korot ja maksut -422 286 Saadut osingot 0,00 Saadut korot 11 813 Maksetut verot -283 003 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 800 000,00 800 000,00 Muut rahastot 2 126 377,84 2 126 377,84 Edellisten tilikausien voitto 470 610,29 325 327,94 Tilikauden voitto 1 336 342,54 1 145 282,35 4 733 330,67 4 396 988,13 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2012 (€) 1 491 051 2 968 439 -2 285 482 -467 681 507 225 16 541 -392 934 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 5 157 940 1 837 159 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5 844 989 -5 880 986 Investoinnit muihin sijoituksiin -417 037 -309 849 Luovutustulot muista sijoituksista 101 400 P oistoero 1 817 008,21 1 817 008,21 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 16 219 124,80 19 557 791,60 Liittymismaksut 14 525 964,75 14 063 153,91 30 745 089,55 33 620 945,51 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 6 413 956,80 709 194,80 Ostovelat 2 262 822,58 1 837 319,37 Muut velat 1 106 021,62 1 068 857,65 Siirtovelat 918 136,17 891 524,77 10 700 937,17 4 506 896,58 YHTEENSÄ 47 996 365,60 44 341 838,44 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 160 626 -6 190 835 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 7 000 000 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 295 238 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 338 667 Liittymismaksujen lisäys 462 811 Maksetut osingot -1 000 000 Arvopaperien arvonmuutokset 3 653 0 -1 666 668 8 000 000 -1 082 407 384 300 -1 000 000 -13 896 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 1 832 559 4 621 329 829 873 267 653 Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 866 552 Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) 1 696 425 35 598 899 866 552 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Rakennelmat Padot Verkosto Koneet ja kalusto 5 – 50 vuotta 25 vuotta 15 vuotta 20 – 40 vuotta 5 – 30 vuotta 3 – 15 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankinta-menoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2013 kirjattiin arvonalentumisten palautusta yhteensä 13 896,24 € ja arvonalentumista yhteensä 10 243,36 €. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen osalta ole odotettavissa arvonalentumista. Tuottojen jaksotus Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella. 36 Tuloslaskelman liitetiedot Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti 9 288 646 10 300 774 9 288 646 Sähkön siirto 9 867 725 8 607 875 9 867 725 Maakaasu 4 327 933 3 467 910 4 327 933 Kaukolämpö 3 478 723 3 542 699 3 478 723 Laajakaista 1 025 889 859 319 1 025 889 Muu 964 533 772 482 964 533 Sisäiset veloitukset -2 996 807 -3 129 342 -2 996 807 25 956 642 24 421 717 25 956 642 HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 46 44 46 Työntekijöitä 17 14 17 63 58 63 Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja luontoisedut 2 657 798 2 327 721 2 657 798 Eläkekulut 490 057 416 852 490 057 Muut henkilösivukulut 105 942 45 235 105 942 Tuloslaskelman henkilöstökulut 3 253 797 2 789 808 3 253 797 Aktivoitu käyttöomaisuuteen 465 201 477 649 465 201 3 718 998 3 267 457 3 718 998 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot hallitustyöskentelystä 6 685 5 810 6 685 Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. 37 Emoyhtiö 2012 10 300 774 8 607 875 3 467 910 3 542 699 859 319 772 482 -3 129 342 24 421 717 44 14 58 2 327 161 416 852 45 235 2 789 248 477 649 3 266 897 5 250 Tuloslaskelman liitetiedot Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineettomat hyödykkeet 116 157 55 427 116 157 55 427 Rakennukset ja rakennelmat 167 848 167 165 167 848 167 165 Verkosto 2 528 088 2 357 778 2 528 088 2 357 778 Koneet ja kalusto 314 864 307 383 314 864 307 383 Muut aineelliset hyödykkeet 8 975 0 8 975 0 3 135 932 2 887 753 3 135 932 2 887 753 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Audiarev Oy, BDO Oy 4 387 8 376 4 015 8 376 RAHOITUSTUOTOT Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä 0 507 224 0 507 224 Korkotuotot tytäryhtiöltä Korkotuotot lyhytaik. sijoituksista Muut korkotuotot 0 0 108 922 108 922 0 1 501 15 046 16 547 4 291 0 108 922 113 213 6 580 1 501 8 459 16 540 RAHOITUSKULUT Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista -10 243 -13 896 -10 243 -13 896 Palautus arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista 13 896 0 13 896 0 Korkokulut -422 286 -474 261 -422 286 -467 681 -418 633 -488 157 -418 633 -481 577 TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 301 829 410 942 283 003 392 934 Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 317 219 152 660 317 219 Siirrot taseryhmien välillä, lisäys 1.1.-31.12 592 222 0 592 222 Lisäykset 1.1.-31.12. 172 397 219 986 172 397 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 1 081 838 372 646 1 081 838 Tilikauden sumupoistot 116 157 55 427 116 157 Kirjanpitoarvo 31.12. 965 681 317 219 965 681 Kertynyt poistoero 1.1. 0 0 0 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 0 0 Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 0 152 660 0 219 986 0 372 646 55 427 317 219 0 0 0 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 1 274 676 1 274 676 334 652 Lisäykset 1.1.-31.12. 98 477 0 98 478 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 1 373 153 1 274 676 433 130 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 373 153 1 274 676 433 130 334 652 0 0 334 652 334 652 Taseen liitetiedot KÄYTTÖOMAISUUS Taseen liitetiedot KÄYTTÖOMAISUUS Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 akennukset ja rakennelmat R Hankintameno 1.1. 3 255 469 3 400 500 3 255 469 Lisäykset 1.1.-31.12. 15 140 22 134 15 140 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 3 270 609 3 422 634 3 270 609 Tilikauden sumupoistot 167 848 167 165 167 848 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 102 761 3 255 469 3 102 761 Kertynyt poistoero 1.1. 5 724 0 5 724 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 5 724 0 Kertynyt poistoero 31.12. 5 724 5 724 5 724 3 400 500 22 134 0 3 422 634 167 165 3 255 469 0 5 724 5 724 Verkosto Hankintameno 1.1. 26 488 897 23 608 211 26 488 897 Siirrot taseryhmien välillä, vähennys 1.1.-31.12 592 222 0 592 222 Lisäykset 1.1.-31.12. 5 014 796 5 319 150 5 014 796 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 80 685 0 Hankintameno 31.12. 30 911 471 28 846 675 30 911 471 Tilikauden sumupoistot 2 528 088 2 357 778 2 528 088 Kirjanpitoarvo 31.12. 28 383 383 26 488 897 28 383 383 Kertynyt poistoero 1.1. 1 790 523 1 790 523 1 790 523 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 0 0 Kertynyt poistoero 31.12. 1 790 523 1 790 523 1 790 523 23 608 211 0 5 319 150 80 685 28 846 675 2 357 778 26 488 897 1 790 523 0 1 790 523 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 849 974 886 132 849 974 Lisäykset 1.1.-31.12. 141 334 271 225 141 334 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 991 308 1 157 357 991 308 Tilikauden sumupoistot 314 864 307 383 314 864 Kirjanpitoarvo 31.12. 676 444 849 974 676 444 Kertynyt poistoero 1.1. 20 760 31 462 20 760 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 -10 702 0 Kertynyt poistoero 31.12. 20 760 20 760 20 760 886 132 271 225 0 1 157 357 307 383 849 974 31 462 -10 702 20 760 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 0 0 0 Lisäykset 1.1.-31.12. 123 856 0 123 856 Vähennykset 1.1.-31.12. 0 0 0 Hankintameno 31.12. 123 856 0 123 856 Tilikauden sumupoistot 8 975 0 8 975 Kirjanpitoarvo 31.12. 114 881 0 114 881 Kertynyt poistoero 1.1. 0 0 0 Poistoeron muutos 1.1.-31.12. 0 0 0 Kertynyt poistoero 31.12. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Keskeneräiset hankinnat Muutokset 1.1.-31.12. 274 490 48 490 274 490 Kirjanpitoarvo 31.12. 654 137 379 647 654 137 48 490 379 647 Ennakkomaksut Muutokset 1.1.-31.12. 4 500 0 4 500 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 500 0 4 500 39 0 0 Taseen liitetiedot SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Omistus- Omistus- Oma Oma Tilikauden osuus (%) osuus (%) pääoma pääoma tulos 2013 2012 2012 2011 2012 Konserniyritykset Mäntsälän Energia Oy, Mäntsälä 100 100 816 130 760 529 55 601 Tilikauden tulos 2011 43 834 Osakkuusyritykset Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Mäntsälä 30 30 155 962 151 809 4 152 2 222 Tripower Oy, Nurmijärvi 25 25 22 956 23 936 -979 -476 Kärkölän Lämpö Oy, Kärkölä 20 20 124 051 115 808 8 243 12 013 Suomen Voima Oy 7 7 Etelä-Suomen Voima Oy 7 7 Energiameklarit Oy 5 5 Voimatori Oy 6 6 Gridit Oy 3 3 Mäntsälän Jäähalli 2 2 Liikennevirta Oy 1 0 Konserni 2013 Konserni 2012 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 SAAMISET JA VELAT Konsernisaamisten erittely Myyntisaamiset 5 105 213 5 360 995 5 105 213 5 360 995 Myyntisaamiset samaan konserniin kuuluvilta 689 720 350 474 689 720 350 474 Siirtosaamiset 166 357 291 375 166 357 291 281 Muut saamiset 116 517 336 845 116 517 336 845 6 077 807 6 339 689 6 077 807 6 339 595 Konsernivelkojen erittely Ostovelat 2 225 872 1 809 972 2 225 872 1 809 738 Ostovelat samaan konserniin kuuluvilta 36 951 27 581 36 951 27 581 Siirtovelat 922 442 891 525 918 136 891 525 Muut velat 1 106 021 1 068 858 1 106 021 1 068 858 4 291 286 3 797 936 4 286 980 3 797 702 Siirtosaamisten olennaiset erät Fortum Sähkönsiirto Oy 162 434 0 162 434 0 Muut 3 922 291 375 3922 291 281 166 356 291 375 166 356 291 281 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 800 000 800 000 800 000 800 000 Osakepääoma 31.12. 800 000 800 000 800 000 800 000 Vararahasto 1.1. 0 0 0 0 Vararahasto 31.12. 0 0 0 0 Muut rahastot 1.1. SVOP 2 126 378 2 126 378 2 126 378 2 126 378 Muut rahastot 31.12. 2 126 378 2 126 378 2 126 378 2 126 378 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 3 318 582 3 121 456 1 470 610 1 325 328 Osingonjako 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 2 318 582 2 121 456 470 610 325 328 Tilikauden voitto 1 476 125 1 197 126 1 336 343 1 145 282 Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 5 921 085 5 444 960 3 933 331 3 596 988 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 7 127 753 8 770 446 7 127 753 8 770 446 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkat sosiaalikuluineen Korot Verot Muut 835 157 6 356 75 457 5 472 922 442 559 977 30 632 139 957 160 959 891 525 835 157 6 356 71 151 5 472 918 136 559 977 30 632 139 957 160 959 891 525 Muut liitetiedot Eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot 2013 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET JAKOPERUSTEET JA POISTOJEN LASKENTAPERUSTEET Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaus, sähköjohdan.kaupankäynti Takaus, SV Vesivoima Oy Konserni 2013 Konserni 2012 1 500 000 764 400 2 264 400 1 500 000 764 400 2 264 400 Eriytettävien tuloslaskelmien kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, yleiset kustannukset etupäässä henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteet tarkistetaan vuosittain. Liiketoimintojen väliset kustannukset on toteutettu sisäisin veloitushinnoin. Maakaasun myynti ja siirto on eriytetty laskennallisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyt taseet on muodostettu sähköverkkotoimintaan ja maakaasun siirtoon kuuluvien tase-erien pohjalta. Käyttöomaisuuden erät on kohdistettu käyttöomaisuuskirjanpidon pohjalta. Rahavarat sekä muut pitkä- ja lyhytaikaiset velat on käsitelty tasaavana eränä siten, että erillisen liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Velallisella liiketoiminnalla erä on sisäisissä korottomissa lainoissa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käytön mukaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 24 Annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset 3 000 934 3 000 934 Yrityskiinnitykset 2 000 000 2 000 000 5 000 934 5 000 934 Leasingvastuut yhteensä Seuraavalla tilikaudella maksettavat 110 366 31 678 Myöhemmin maksettavat 156 957 27 320 267 323 58 998 Kiinteistökiinnityksiin ei kohdistu tilinpäätöshetkellä rasitteita. Yrityskiinnitys on kohdistettu shekkitililimiitin vakuudeksi. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Investoinnit tase-erittäin tuhat (€) Päivä- ja pääkirja ATK-listoina Pitkävaikutteiset menot 111 Reskontraerittelyt ATK-listoina Maa- ja vesialueet 98 Ostoreskontratositteet ATK-listoina Rakennukset ja rakennelmat 15 Myyntireskontratositteet ATK-listoina Verkosto 3 734 Muistiotositteet paperitositteina Koneet ja kalusto 17 Yhteensä 3 975 Sähköjohdannaiset Yritykselle muodostuu sähkön hintariskiä tuotanto-osuuksien, oman Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% 7,7 % tuotannon ja sähkön myynnin osalta. Hintariskiltä suojaudutaan käy mällä johdannaiskauppaa. Johdannaiskauppaa käydään ainoastaan MAAKAASUVERKKOLIIKETOIMINTAA suojaamistarkoituksessa. Suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissoKOSKEVAT TUNNUSLUVUT pimusten arvonmuutokset kirjataan tulokseen samalle jaksolle kuin suojattavien erien kassavirrat realisoituvat. Johdannaisten markkina-arvot Henkilökunnan lukumäärä 6 perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Investoinnit tase-erittäin tuhat (€) 31.12.2013 Nimellisarvo Tulouttamatta Pitkävaikutteiset menot 4 (€) (€) Verkosto 5 Koneet ja kalusto 2 Ostosopimukset 9 801 042 -1 449 403 Yhteensä 11 Myyntisopimukset 631 777 108 776 Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% -9,1 % Tunnuslukujen laskentakaava: Sijoitetun pääoman = tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 tuotto-% taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) (ROI) Omavaraisuusaste = oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä) (%) 41 verovelalla vähennettynä + vähemmistöosuus x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 (€) (€) LIIKEVAIHTO 9 867 724,90 8 607 875,10 Liiketoiminnan muut tuotot 53 042,58 48 624,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 2 009 514,90 1 980 645,54 Ostot tilikauden aikana 86 742,65 141 026,58 Ulkopuoliset palvelut 841 035,51 817 915,07 2 937 293,06 2 939 587,19 Henkilöstökulut 1 590 512,66 1 574 605,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 999 681,59 1 923 617,70 Liiketoiminnan muut kulut 1 084 016,38 846 234,83 LIIKEVOITTO 2 309 263,79 1 372 453,96 Rahoitustuotot ja -kulut -219 409,50 -305 046,89 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 089 854,29 1 067 407,07 Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 0,00 -325 121,96 -325 121,96 1 764 732,33 4 977,42 -219 395,52 -214 418,10 852 988,97 42 Verkkoliiketoiminnan tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 488 515,96 488 515,96 Osuus vararahastosta 1 285 829,06 1 285 829,06 Edellisten tilikausien voitto 1 785 780,45 1 932 791,48 Tilikauden voitto 1 764 732,33 852 988,97 5 324 857,80 4 560 125,47 Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 768 399,25 132 200,28 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 112 647,28 14 169,68 Rakennukset ja rakennelmat 1 224 822,18 1 301 105,27 Verkosto 20 518 866,60 19 173 494,61 Koneet ja kalusto 143 356,12 171 830,61 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 83 581,87 328 304,59 22 083 274,05 20 988 904,76 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000,00 340 000,00 Muut osakkeet ja osuudet 100,00 100,00 340 100,00 340 100,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 1 817 008,21 1 817 008,21 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 10 264 171,50 Liittymismaksut 12 126 484,23 22 390 655,73 Lyhytaikainen Ostovelat 1 116 714,31 Lainat rahoituslaitoksilta 4 238 737,68 Muut velat 1 067 896,37 Siirtovelat 580 414,57 7 003 762,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 63 021,63 31.12.201331.12.2012 (€) (€) 143 032,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 906 069,38 2 246 426,60 Siirtosaamiset 162 616,00 58 008,19 3 068 685,38 2 304 434,79 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 246 814,61 195 381,38 Rahat ja pankkisaamiset 9 965 989,75 9 145 626,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ 36 536 284,67 33 249 680,42 43 36 536 284,67 12 272 982,66 11 816 466,57 24 089 449,23 633 596,09 387 930,67 1 039 395,85 722 174,90 2 783 097,51 33 249 680,42 Sähkön myyntiliiketoiminnan tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 (€) (€) LIIKEVAIHTO 9 288 645,87 10 300 773,68 Liiketoiminnan muut tuotot 7 413,75 12 720,92 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 8 019 843,48 9 427 882,96 Ostot tilikauden aikana 3 250,85 5 149,18 Ulkopuoliset palvelut 195 353,22 109 150,24 8 218 447,55 9 542 182,38 Henkilöstökulut 419 629,75 366 638,64 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 99 014,28 117 292,42 Liiketoiminnan muut kulut 238 425,92 197 161,63 LIIKEVOITTO 320 542,12 90 219,53 Rahoitustuotot ja -kulut 19 743,83 450 521,74 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 340 285,95 540 741,27 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 42 119,45 382 405,40 -105 444,55 435 296,72 44 Sähkön myyntiliiketoiminnan tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 77 276,69 57 044,15 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osuus vararahastosta Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 131 573,74 131 573,74 Rakennukset ja rakennelmat 992 153,44 1 039 657,66 Koneet ja Kalusto 90 157,64 126 967,73 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 500,00 0,00 1 218 384,82 1 298 199,13 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 4 661 493,99 4 352 786,07 311 484,04 840 548,78 161 362,85 382 405,40 1 695 801,07 311 484,04 840 548,78 -273 933,87 435 296,72 1 313 395,67 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 797 142,96 1 659 000,00 Lyhytaikainen Ostovelat 267 727,70 288 152,50 Lainat rahoituslaitoksilta 732 761,85 0,00 Muut velat 30 854,49 23 335,71 Siirtovelat 100 858,40 60 521,65 1 132 202,44 372 009,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 151 905,84 111 547,22 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 791 249,10 2 513 030,96 Siirtosaamiset 0,00 66 935,00 Muut saamiset 0,00 285 000,00 1 791 249,10 2 864 965,96 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 257 910,70 206 491,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ahat ja pankkisaamiset R -4 533 074,67 -5 546 628,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 625 146,47 3 344 405,53 45 3 625 146,47 3 344 405,53 Maakaasun myynnin tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 (€) (€) LIIKEVAIHTO 2 465 947,68 2 114 332,82 Liiketoiminnan muut tuotot 570,29753,78 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 2 477 175,36 1 816 196,67 Ostot tilikauden aikana 151,28 221,16 Ulkopuoliset palvelut 3 410,31 2 598,81 2 480 736,95 1 819 016,64 Henkilöstökulut 39 330,84 31 973,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 769,74 201,43 Liiketoiminnan muut kulut 18 609,43 21 689,83 LIIKEVOITTO -72 928,99 242 205,65 Rahoitustuotot- ja kulut -1 131,86 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -74 060,85 242 205,65 Tuloverot 0,00 -47 230,10 TILIKAUDEN VOITTO -74 060,85 194 975,55 46 Maakaasun myynnin tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 3 181,17 1 730,87 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1 489,65 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 232 363,01 140 655,81 E dellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto ahat ja pankkisaamiset R 596 263,82 808 891,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ 833 297,65 951 278,20 574 602,09 -74 060,85 500 541,24 379 626,54 194 975,55 574 602,09 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 323 610,82 371 618,35 Siirtovelat 9 145,59 5 057,76 332 756,41 376 676,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 47 833 297,65 951 278,20 Maakaasun siirron tuloslaskelma 1.1. - 31.12.20131.1. - 31.12.202 (€) (€) LIIKEVAIHTO 1 861 985,56 1 353 577,53 Liiketoiminnan muut tuotot 1 710,87 1 507,57 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot 1 592 598,94 1 011 981,51 Ostot tilikauden aikana 5 265,67 7 038,02 Ulkopuoliset palvelut 42 110,02 29 060,84 1 639 974,63 1 048 080,37 Henkilöstökulut 141 468,98 91 046,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 111 199,80 123 833,17 Liiketoiminnan muut kulut 41 793,29 33 860,32 LIIKEVOITTO -70 740,27 58 264,28 Rahoitustuotot ja -kulut -5 121,04 -7 174,11 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -75 861,31 51 090,17 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO 0,00 -9 962,58 -75 861,31 41 127,59 48 Maakaasun siirron tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 (€) (€) (€) (€) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot 14 058,11 13 644,91 Aineelliset hyödykkeet Verkosto 702 458,38 804 155,24 Koneet ja kalusto 1 489,65 0,00 703 948,03 804 155,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT E dellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto -559 117,92 -75 861,31 -634 979,23 -600 245,51 41 127,59 -559 117,92 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut 239 399,04 239 399,04 Lainat rahoituslaitoksilta 337 142,88 412 000,00 576 541,92 651 399,04 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 12 352,55 12 352,55 Lyhytaikainen Ostovelat 186 172,46 187 873,92 Saamiset Lainat rahoituslaitoksilta 53 628,56 0,00 Lyhytaikaiset Muut velat 2 000,00 2 000,00 Myyntisaamiset 204 564,95 95 700,42 Siirtovelat 31 038,58 13 960,03 272 839,60 203 833,95 Rahat ja pankkisaamiset -720 521,35 -629 738,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 214 402,29 296 115,07 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 214 402,29 296 115,07 49 Sepäntie 3, 04600 Mäntsälä, vaihde 019 68 991 [email protected], www.msoy.fi
© Copyright 2025