1. No category

KE1
KURSSIKOKEEN
RATKAISUMALLIT
2014
1.
a) 1) Br, Bromi 2) Si, pii
3) K, kalium
b) 1) Isotoopit ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja.
(esim. 12C ja 13C )
2) Tyydyttynyt hiilivedyssä on ainakin yksi kaksois- tai kolmoissidos hiilten välillä.(esim. etaani)
3) Happo on aine, joka voi luovuttaa protonin emäkselle. (esim. HCl)
2.
a) 1) H2O (l)  H2O (g)
2) KBr (s)  KBr (aq)
b) 1) epämetalli ja metalli = ionisidos => ioniyhdiste
2) molemmat epämetalleja= kovalent.sidos => molekyyliyhdiste
3) epämetalleja molemmat = kovalent.sidos => molekyyliyhdiste
c) 1) neutraali 2) emäksinen
3.
a) M(C21H30O2) = (21 ∙ 12,01 + 30 ∙ 1,008 + 2 ∙ 16,00) g/mol = 314,45 g/mol
b) m(C21H30O2) = 0,025 mg = 0,000025 g = 2,5 · 10-5 g
n(C21H30O2)= m(C21H30O2) : M(C21H30O2) = 2,5 · 10-5 g : 314,45 g/mol = 7,9503…∙ 10-8 mol ≈ 8,0 · 10-8 mol.
c) N(C21H30O2)= n·NA= 7,9503…∙ 10-8 mol · 6,022 · 1023 1/mol = 4,7877…∙ 1016 kpl ≈ 4,8 · 1016 kpl.
d) N(C)= 21 · N(C21H30O2) =21 · 4,7877…∙ 1016 kpl = 1,0054…∙ 1018 kpl ≈ 1,0 · 1018 kpl
4.
1)
2)
O
3)
a)
OH
b) 1) butanaali2) etyylimetyyliamiini
3) 4-metyyli-2-penteeni
5.
a) 1) pooliton kovalenttinen kaksoisidos
2) pooliset kovalenttiset yksinkertaiset sidokset
3) poolinen kovalenttinen yksinkertainen sidos
b) 1) pooliton 2) ja 3) poolisia
δδ+
δ-
OH
1) O
c) 1) dispersiovoimia
O
2)
δ+
O
H
H
δ+
2) vetysidoksia
3) H
Cl
3) dipoli-dipolisidoksia
8.
a) 1) CH3COOH(aq) + H2O (l) → CH3COO–(aq) + H3O +(aq)
2) CH3COOH(aq) + NaOH (aq) → CH3COONa(aq) + H2O (l)
b)
M(C3H6O3) = 90,078 g/mol
m(C3H6O3) = 17mg = 0,017 g
V(liuos) = 150ml = 0,150 l
n(C3H6O3) = m(C3H6O3) : M(C3H6O3) = 0,017 g : 90,078 g/mol = 1,88725...10-4 mol
c(C3H6O3) = n(C3H6O3) : V(liuos) = 1,88725...10-4 mol : 0,150 l = 0,001258...mol/l ≈ 1,26 mmol/l
7.
a) Gingerolissa on sekundäärinen alkoholiryhmä, ketoniryhmä, eetteriryhmä ja fenolinen alkoholiryhmä.
b) Molekyylikaava on C17H26O4.
c)
Na
+ H2O
8.
a) Kiehumispiste on sitä korkeampi mitä vahvempia ovat molekyylien väliset heikot sidokset. Koska
moolimassa ovat yhdisteillä lähes samat, niin dispersiovoimat ovat kaikilla lähes yhtä suuret.
Kiehumispiste nousee, koska 1-propanolimolekyylien väliset vetysidokset ovat voimakkaampia
kuin 2-propanonimolekyylien väliset dipoli-dipolisidokset.
b) Kiehumispiste on sitä korkeampi mitä vahvempia ovat molekyylien väliset heikot sidokset ja täten siitä riippuu
olomuoto huoneenlämmössä.
Kiehumispiste nousee, koska butanaalimolekyylien väliset dipoli-dipolisidokset ovat voimakkaampia
kuin butaanimolekyylien väliset dispersiovoimat.
c) Mitä poolisempi molekyyli on, sitä paremmin se liukenee pooliseen veteen. Molemmissa on poolinen
alkoholiryhmä, mutta etanolin pooliton hiilivetyosa on lyhyt ja 1-oktanolin pitkä pooliton hiilivetyketju
heikentää sen poolisuutta. Joten etanoli on poolinen molekyyli ja 1-oktanoli lähes pooliton.
d) Bensiini koostuu hiilivedyistä, joten se on pooliton yhdiste. Vesi on poolinen yhdiste. Rasvat ovat myös hyvin
poolittomia, pitkien poolittomien hiiliketjujen vuoksi. Rasvat liukenevat paremmin bensiiniin, koska
samanlainen liuottaa samanlaista eli pooliton rasva liukenee paremmin poolittomaan bensiiniin.