1. No category

8 Karhulalainen 13/2016
100 vuotta sitten tuli
liikepankki Karhulaan
Joulukuun alussa tuli 100
vuotta siitä, kun Karhulassa
aloitti toimintansa ensimmäinen liikepankki, KansallisOsake-Pankki, KOP.
Miten paljon maailma onkaan muuttunut siitäkin, kun
Hemmo Taka (90) aloitti
Karhulan konttorin johtajana 1969, saati siitä, kun hän
aloitti pankissa 1948!
KOP:n funkistalon kirjakaupasta siirtyi Paula Kontula (91) pankkivirkailijaksi
1947 ja koki alan muutosta
eläkevuoteensa 1985 asti.
Sen jälkeen alan myllerrystä on seurattu ”ompeluseurassa”, joka kokoontuu
joka kuukauden viimeinen
maanantai.
Helsingissä syntynyt
Hemmo Taka oli rautatieläisen poika, kunnes isä muutti vakuutusalalle Kotkaan
1937, ja poika aloitti Kotkan lyseon.
- Tupakansavu oli sakea,
kun monta miestä kokoontui
kenttäpäällikköisäni konttoriin, Hemmo muistaa sitä
aikaa.
Hemmo aloitti 16-vuotiaana vuonna 1940 sotilaspoikana suojeluskunnassa
ja kävi jalkaväkikoulutuksen
Hyrylässä, mutta ei joutunut
rintamalle. Hän kävi kauppaopiston ja sai juuri keksityn
merkonomin nimityksen valmistuttuaan 1948.
- KOP:hen jouduin sattumalta, kun kaveri lopetti
kesätyön pankissa ja vihjaisi
vapautuvasta paikasta. Kotkansaarella sijainneen konttorin johtaja sattui olemaan
Hemmon venäjän kielen opettaja Pekka Vartiainen, joka
tokaisi, että tule sitten töihin
maanantaina.
Hemmosta tuli Keskuskadun konttorin esimies 1963 ja
Karhulan pankinjohtaja 1969.
Hän jäi eläkkeelle 1984 omasta tahdostaan etuajassa, hoitamaan vakavasti sairastunutta
vaimoaan Helkaa – lopulta
KOP:n ensimmäinen uusi liiketalo valmistui Karhulantie
31:een vuonna 1937. Siiven kirjakauppaan Paula meni
töihin 15-vuotiaana, mutta pankinjohtaja tuli sittemmin
kysymään, kiinnostaisiko pankkityö.
Paula Kontula ja Hemmo Taka olivat läheiset työtoverit. He kokoontuivat Hemmon kotona menneiden
pankkivuosikymmenten valokuvien ääreen.
18 vuodeksi. Sairaus oli Parkinsonin tauti, jota ei 1980-luvulla
edes tunnistettu.
Paula Kontula joutui lähtemään äitinsä ja veljensä kanssa
kotoaan, kun Hanko luovutettiin
Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen keväällä 1940.
- Äidin sisko piti Karhulassa
tehtaanruokalaa ja arveli, että
voisimme tulla tänne ainakin
alkuun. Äidille järjestyi ruokalasta töitä. Menin täällä viidennelle luokalle keskikouluun,
Paula kertoo.
- Heti 15-vuotiaana pääsin
töihin Kymin Kirjakauppaan,
joka sijaitsi KOP:n talon siivessä Karhulantie 31:ssä.
- Kun Paalasen Lea lähti
Karhulan konttorista Kotkaan
1947, pankinjohtaja Armas
Saarto kysyi, olisinko kiinnostunut pankkityöstä. Pankki oli
auki vain neljä tuntia päivässä,
joten palkka oli pieni. Hommasin itselleni iltatyön kirjastosta,
joka oli auki Helilän koululla
vain kolmena iltana viikossa.
Kävin lisäksi konekirjoituskurssia ja tekemässä kirjanpitoa kirjakaupassa.
Paulan työ muuttui aika pian
päätoimiseksi, ja suurimman
osan ajasta ennen siirtymistään
Autokorjaamo
Laitinen
MEILLÄ VOIT MAKSAA HUOLLOT JA
KORJAUKSET JOUSTAVASTI RAHOITUKSELLA
Meiltä henkilö- ja pakettiautojen
huolto ja korjaus
edullisesti ja tietysti takuulla.
Alasuutarintie 5, 48400 Kotka
puh. 045 - 268 2885, (05) 262 292
Av. ma-pe 8-17, www.autokorjaamolaitinen.fi
• Lvi-urakointi
• Lvi-remonttityöt
• Öljypoltin- sekä maakaasupoltinkorjaukset ja asennustyöt
• Keskuslämmityskattila asennukset
• Viemärikuvaukset ja -tarkastukset
Pulttikatu 1, 48770 Kotka, (05) 266 562
Avoinna: Arkisin 7-16
www.klv.fi
eläkkeelle 1985 hän työskenteli
luottopäällikkönä.
Ensimmäinen pankkialan
lakko oli 1962.
- Ja saatiin siinä ruhtinaalliset palkankorotukset, muut paitsi kaksi lakkorikkuria, paljastaa
ajan tavoista Hemmo, joka istui
myös asiasta päättäneessä työntekijäjohtokunnassa.
- Samaan aikaan oli kova flunssa-aalto..., Paula muistaa.
- Ja just ennen lakkoa Kotkan
konttorilla oli 50-vuotisjuhlat,
Hemmo lisää.
Kaikki pankkityö oli manuaalista, moneen kirjaan käsin kirjaamista aina 1970-luvulle asti.
Ja jos asiakkaan poikkikirjoitus
sattui vekselistä puuttumaan, niin
virkailija jatkoi päiväänsä omalla
vastuullaan; tilien oli täsmättävä
joka päivä.
- Kerran oli lähdettävä illalla moottoriveneellä Mussalon
saareen, Hemmo naureskelee.
- Ja piti osata kaikkea, lisää
Paula. - Moniosaajuudella Suomi rakennettiin.
Työ oli jatkuvaa kurssitusta ja
harjoitusvaihtoa naapurikaupungin konttorissa.
Paula muistelee, että atk-opetus aloitettiin 1978.
- Sen jälkeen kun ykköskurssin kävin, en osannu mitään, hän
nauraa.
Tietokoneiden käytön oppiminen, jopa siihen suostuminen,
oli koko Suomessa vahvasti ayliikkeen ohjaamaa. Tes:ssä määrätyistä koulutusviikoista ei oikein jäänyt paljon käteen; niitä
pidettiin paremminkin saavutettuna virkistysetuna.
- Mie en käsittänny sitä menoa, sanoo Hemmo. - No, ne isot
kurssikeskukset on jo aikaa sitten lopetettu.
Karhulan konttori perustettiin 1.12.1916 vuonna 1914
alkaneen I maailmansodan ansiosta. Suomi kuului vielä Venäjään, maassa oli 200 000 venäläistä sotilasta ja rannikon satamat
täynnä sotalaivoja. Ensimmäiset
hävittäjät laskeutuivat Utin lentokentälle.
- Ei Karhulassa silloin mitään hätää ollut, päin vastoin oli
taloudellinen nousukausi, kun
Venäjällä tarvittiin meidän konepajoista ja puunjalostuksesta
paljon ammuksia, rautaa, selluloosaa... Maatiloilta vietiin viljat,
koska suuret armeijat piti syöttää.
Kauppa kävi.
- Täällä oli Kymin Säästöpankki, mutta Ahlströmin johdossa ta-
juttiin, että ulkomaankauppaa ei
voitaisi hoitaa ilman liikepankkia, joten he perustivat KOP:n
konttorin vastapäätä Ahlströmin
kerhorakennusta olleeseen puutaloon. Perustamiskirjan allekirjoitti pääjohtaja J.K. Paasikivi.
Ensimmäinen konttorin hoitaja
oli Heikki Soini, Kymin seurakunnan kanttori, Kotkan lyseon
rehtoriksi sittemmin nousseen
Onni Soinin isä. Koska kaikkien papereiden allekirjoitukseen
tarvittiin kahden henkilön nimi,
apulaisena oli poliisipäällikkö
Krokforsin vaimo, josta tuli
esimies Soinin jälkeen, Hemmo kertoo.
- Vienti Karhulasta alkoi sitten 1917. Saksa oli Venäjän, ja
siis Suomenkin, vihollinen, joten
Englantiin salakuljetettiin Ruotsin
kautta puutavaraa, Hemmo kertoo
isältään saamiaan muistoja.
- Isä kertoi paljon ja mielenkiintoista.
Ensimmäisen oman liiketalon
KOP sai vuonna 1937. Funkistalo on edelleen olemassa Karhulantie 31:ssä.
Talossa oli pankin ja sen virkailijoiden asuntojen lisäksi posti ja liikeyrityksiä. Hemmo Taka
asui talossa koko virka-aikansa. Enimmillään koppilaisia oli
siellä 26
Suomen Yhdyspankki SYP rakennutti uuden liiketalon Karjalantie 2-4:ään 1970-luvun alussa.
KOP:ssä nähtiin, että Karhulan
liiketoiminnan keskus siirtyi kanjonin pohjoispuolelle, joten myös
KOP:n uusi liiketalo suunniteltiin
Sammonaukiolle.
- Olihan siellä posti, oikeustalo ja viinakauppakin..., kuvailee
Hemmo Taka, joka oli suunnittelemassa taloa viimeisenä työvuotenaan 1983.
- Uudet tilat tarvittiin paitsi
henkilökuntamäärän kasvun myös
tietokoneiden vaatiman tilan takia.
Ne valmistuivat 1985.
Suomessa alkoi muhia pankkikriisi, kun rahoitusmarkkinoiden antolainauksen korkosääntely
purettiin, ja vuonna 1986 syntyivät pankkien väliset markkinat. SYP osti ja fuusioi itseensä
Helsingin Osakepankin samana
vuonna. Pankkien kilpailu vallasta ja suuruudesta tarjoamalla
lainaa sen saannin helppoudesta
huumaantuneelle kansalle johti
koko kansantalouden ylikuumenemiseen. Hallitsematon riskinotto kostautui yleisen talouskehityksen taittuessa 1990-luvun
alun lamaan.
KOP:lle valmistui uusi liiketalo 1985 Sammonaukiolle, jo
olivat lähellä ”kaikki”, kuten posti, oikeustalo, viinakaup
ja kilpaileva liikepankki SYP. Lisää tilaa tarvittiin yli 20:n
kasvaneelle henkilökunnalle sekä tietokoneille. Alkoi
kasinotaloutena tunnettu kansantalouden ylikuumenemi
aika, kun ei ymmärretty markkinoiden vapautumisen tuo
vaaroja.
KOP haukkasi STS Pankin 1992, ja henkilökuntaa harmi
kun uusi liiketalo myytiin ja siirryttiin STS:ltä vapautuneis
tiloihin. Vuonna 1995 SYP sitten haukkasi KOP:n. Tässä
toimitilassa on nyt apteekki.
Pankkikriisistä Hemmo Taka syyttää epäkelpoja johtajia.
- Meidänkään konttorissa
ei tiedetty uhkaavista vaaroista mitään. Lahjoja senkun tuli
henkilökunnalle entiseen tapaan osoituksena siitä, kuinka
hyvin meillä meni.
- Lehdet kirjoittelivat vain
ihaillen pankkien kilpailusta, joka henkilöityi kahteen
mieheen, KOP:n pääjohtajaan
Jaakko Tosi on! Lassilaan
(1983-1991) ja SYP:n pääjohtajaan Mika Tiivolaan
(1970-1989).
Vuonna 1989 Suomen Työväen Säästöpankista tuli liikepankki, STS-Pankki, joka
joutui 1992 KOP:n omistukseen. Siitä seurasi, että KOP:n
johto Kouvolassa päätti myydä uuden Sammonaukion
liiketalon sähköliikkeelle
ja siirtää konttorin STS:ltä
vapautuneisiin uudehkoihin
tiloihin, ”lähemmäksi linjaautoasemaa”.
Tätä ei eläkkeellä oleva
Hemmo Taka ymmärtänyt,
eikä henkilökuntakaan.
Lähes 30 hengen pankkiväki eli pelossa, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Järkytys tuli keväällä
1995, kun uutisista kuultiin, että SYP:n emoyhtiö
Unitas ja KOP fuusioituivat ja syntyi Merita-pankki.
KOP:n väki muutti taas, nyt
SYP:n taloon.
Ja sitten alkoi purra
totekniikka. Henkilökun
vähennys yt-neuvotteluin
ja lakkoineenkin alkoi
raavaksi kaikissa panke
ja se on jatkunut näihin
viin asti.
- Nämä tytöt ovat m
dostaneet lähipiirini ja t
ni eläkkeelle jäätyäni, H
mo nyökyttää kohti Pau
joka istuu pöydän tois
puolella. - Aina on ollut
töjä ympärillä.
Tytöt tarkoittaa pankki
ten kerhoa, joka syntyi
perin viiden nuoren virk
jan vuonna 1955 perusta
ompeluseuran jatkeena.
- Kuudentoista jäsenen
rukalla kokoonnumme
kuukauden viimeinen m
nantai, ja juhlimme m
Karhulan konttorin 100-v
tispäivää, he kertovat.
Suoraan kysymyks
aikanaan hyvinkin tav
omaisesta tyttöjen pyll
taputtelusta Hemmo va
hersyvästi:
- On siitä aikaa yli 50 v
ta, jos olen pyllyjä tapute
Koskaan en oikein pää
”asiaan”, kysy vaikka n
tä ”asiantuntijoilta”, jo
sanovat, ettei eihän siit
mihinkään...
Hemmolla ei ole omia
sia. Paulalla on kaksi poi
heillä kuusi lasta, ja isom
molla jo kolme lapsenlap
lastakin.